Nepalilaisessa vuoristokylässä Kalikotissa elävä Anita Shahi (35) ei kelvannut ennen muuhun kuin kokkaamaan ja ruokkimaan karjaa. Elämä rajoittui omaan pihapiiriin, eikä naisen mielipiteellä ollut arvoa.
Nykyisin Anita on menestyvä liikenainen. Harva uskoisi, ettei hän ole käynyt päivääkään kouluja tai osaa edes lukea. Muutama vuosi sitten hänen elämänsä oli vielä hyvin rajattua. Hänen 15-henkiseen perheeseensä kuului mies ja viisi lasta, sekä saman katon alla asuvat miehen vanhemmat ja muuta sukua.
– Aviomieheni ajatteli, että minusta on pelkästään ruokkimaan karjaa ja laittamaan ruokaa. Olin aina vain sisällä talossa, Anita muistelee.
Elämä vuoristossa ei ole muutenkaan helppoa. Toimeentulo on köyhissä kylissä tiukassa, sillä vaihtelevat sääolot ja päiväkausien matkat tekevät viljelystä sekä kaupanteosta haastavaa.
Vahvistaakseen kylien toimeentuloa ja terveyttä Lähetysseuran tukema nepalilainen Sahas-järjestö perusti noihin aikoihin alueelle naisten ryhmän, johon Anitakin halusi liittyä.
– Anoppini ei ollut päätöksestä iloinen. Hän ajatteli, että ryhmässä vain juoruillaan.
Perheen vastustuksesta huolimatta Anita alkoi käydä ryhmän tapaamisissa, sillä hän halusi oppia uusia taitoja.
Kasvisviljelmästä maanomistajaksi
Perheen ruokavalio oli tuolloin kovin yksinkertainen: pitkälti maissia ja vehnää. Pian Anita kävi Sahasin järjestämän koulutuksen, jossa hän oppi viljelemään kasviksia.
– Aloin viljellä tomaatteja, kaalia, sipulia, herneitä, perunaa, retiisiä ja pinaattia, Anita listaa.
Satoa alkoi tulla niin paljon, että hän pystyi lähtemään lähimarkkinoille myymään kasviksia.
– Muistan, kuinka onnellinen olin, kun pystyin ostamaan lapsilleni ensimmäisen kerran itse koulutarvikkeita.
Anita kävi myös kanankasvatuskoulutuksen, jonka myötä hanke antoi hänelle 20 kanaa. Kanat alkoivat munia, ja munista Anita sai yhä enemmän lisätuloa.
Kanoista saamillaan tuloilla Anita pystyi ostamaan kaksi vuohta, jotka pian poikivat kilejä. Lopulta hänellä oli varaa ostaa seitsemän aasia, joilla kauppatavaraa voisi kuljettaa kylästä markkinoille suurempia määriä.
– Nyt pystyn vuokraamaan aasejani jo muille kyläläisille. Saan niin hyvin tuottoja, että ostin palan maata, Anita kertoo ylpeänä.
Nepalissa maanomistus on tavoiteltu saavutus, joka jää kalliiden hintojen takia monelle unelmaksi. Tämän lisäksi Anita on avannut oman kyläkaupan.
Vaimon mielipide kuuluviin
Perheen elämä on muuttunut Anitan menestyksen myötä täysin.
– En osannut ennen tehdä omaa allekirjoitusta, tein sen sormenjälkeni avulla. Ryhmässä opin ensimmäistä kertaa kirjoittamaan nimeni.
Anitan suurin motivaatio on ollut, että kaikki lapset pääsisivät kouluun – toisin kuin hän itse aikoinaan. Ja näin onkin tapahtunut. Vanhin tytär opiskelee lääkealaa.
Aviomies tukee Anitaa, sillä hän on nähnyt projektin tuomat positiviiset muutokset. Anitan mukaan suhde mieheen on todella muuttunut, ja aviomies kysyy nykyään päätöksiin vaimonsa mielipidettä.
– Olen ylpeä, kun voin maksaa laskut aviomieheni edessä, Anita lisää.
Sahas-järjestön hankkeet ovat poikkeuksellisia, sillä ne pohjaavat vahvasti erilaisiin yhteisöryhmiin, joissa kehitys lähtee kyläläisistä itsestään. Toimeentulon ja terveyden edistämisen lisäksi on tärkeää, että yhteisöt oppivat vaatimaan omia oikeuksiaan.
Anitan naisryhmän ansiosta kylään rakennettiin vesijärjestelmä, joka on helpottanut muun muassa viljelyä. Puolet rahoista saatiin ahkeralla vaikuttamistyöllä paikallisviranomaisilta.
Lähetysseura on jo siirtynyt pois Kalikotista tukemaan muita Nepalin vähäosaisia alueita, mutta yhteisöryhmät jatkavat edelleen itsenäisesti toimimista – ja omien kyliensä kehittämistä.
Mimosa Hedberg
Osallistu kesäkeräykseen: Tue Nepalin naisia!
Naisissa on paljon voimaa! Koulutuksella, rohkaisulla ja pienellä tuella he voivat saada aikaan suuria muutoksia niin omassa kuin koko yhteisön elämässä.
Oheinen juttu Anitasta on osa pidempää Nepalin naisista kertovaa artikkelia, joka on ilmestynyt Lähetyssanomissa 10.5. Tilaa ilmainen näytenumero.
