Kansainvälisen ruokaturvan asiantuntijaryhmän IPC:n (Integrated Food Security Phase Classification) mukaan Gazan kaistaleella toteutuu pahin mahdollinen skenaario: katastrofaalinen nälänhätä, jossa ihmiset kuolevat, koska ruokaa ei ole päästetty Gazan kaistaleelle.
Gazan humanitaarinen hätätila ja nälänhätä ovat tosiasioita, vaikka jotkut propagandistit sosiaalisessa mediassa muuta valeuutisten ja uskomuksiensa pohjalta väittävätkin. Järkyttävintä tilanteessa on, että nälkäongelma olisi ratkaistavissa, mutta nälkiintyminen, aliravitsemus ja nälkään liittyvät sairaudet vain lisääntyvät ja aiheuttavat yhä enemmän kuolemia – erityisesti lapsille. Taustalla ovat lähes kaksi vuotta jatkuneet sotatoimet ja Israelin toistuvat rajoitukset ruoka-avun pääsylle Gazaan.
IPC:n viisiportaisella asteikolla nälänhätä on vakavin tila. Se tarkoittaa, että vähintään 20 % väestöstä kärsii äärimmäisestä ruokapulasta, joka kolmas lapsi on akuutisti aliravittu ja kaksi ihmistä 10 000:sta kuolee päivittäin nälkään liittyvistä syistä. Ruokaturvattomia on maailmassa lähes 270 miljoonaa, joista 1.2 miljoonaa nälänhädässä. Nälänhädästä kärsitään Gazan lisäksi mm. Sudanissa ja Etelä-Sudanissa.
Ruokaturvakriisin kourissa ovat kaikki Gazan kaistaleella asuvat. Nälänhädästä kärsii lähes puoli miljoonaa gazalaista. Ruokatarvikkeista, vedestä ja ruoanvalmistukseen tarvittavasta polttoaineesta on valtava pula. Tilanne on kestämätön, epäinhimillinen ja kansainvälisen oikeuden vastainen.
Asiantuntijoiden mukaan joka kolmas gazalainen on ilman ruokaa useita päiviä kerrallaan. Kahdessa kuukaudessa äärimmäisestä nälästä kärsivien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut. Yli 20 000 lasta on saanut hoitoa akuuttiin aliravitsemukseen huhtikuun alun jälkeen. Sairaalat raportoivat nopeasta kasvusta alle 5-vuotiaiden lasten nälkäkuolemissa heinäkuun puolivälistä lähtien. Tilanne edellyttää nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä.
Israelin ja Yhdysvaltojen tukema Gaza Humanitarian Foundation (GHF) on jakanut ruokaa neljästä jakelupisteestä, mutta ne sijaitsevat militarisoiduilla alueilla, joihin pääsy on vaarallista. Viimeisen kahden kuukauden aikana yli 1 000 ihmistä on kuollut yrittäessään saada ruokaa näiltä avustuspisteiltä. Gaza Humanitarian Foundation ei sitoudu humanitaaristen periaatteiden noudattamiseen toiminnassaan. Tällaisesta ruoka-avusta on tullut vaarallista itsessään.
Nälänhädän riskistä varoitettiin jo viime vuoden puolella. Gazan väestö tarvitsee asiantuntijoiden arvion mukaan 62 000 tonnia peruselintarvikkeita kuukaudessa. Maaliskuussa ja huhtikuussa ruokaa ei toimitettu lainkaan. Toukokuussa toimitettiin 19 900 tonnia ja kesäkuussa 37 800 tonnia – selvästi alle gazalaisten perustarpeiden. Liian vähäinen peruselintarvikkeiden määrä on synnyttänyt järkyttävän tilanteen.
Israel kiistää rajoittavansa avustuksia ja syyttää YK:ta ruokajakelun epäonnistumisesta sekä Hamasia avun häirinnästä. Kuitenkin Israelin omien asevoimien mukaan YK:n avustusoperaatio on ollut luotettavin ja vähiten altis häirinnälle. Myös Yhdysvaltain hallinto on todennut, ettei ole todisteita järjestelmällisistä varkauksista YK:n kautta toimitetussa avussa. Silti näitä on käytetty perusteina sille, että saarretun Gazan ympärillä odottavaa apua ei päästetä perille. YK:n kansainvälinen tuomioistuin määräsi Israelia jo tammikuussa 2024 lopettamaan palestiinalaisten tappamisen ja sallimaan humanitaarisen avun pääsyn Gazaan. Tuomioistuimen päätökset velvoittavat niin Israelia kuin kansainvälistä yhteisöäkin.
Kasvavan kansainvälisen painostuksen alla Israel on viime päivinä suostunut sallimaan rajoitetusti avun toimittamisen ilmateitse Gazaan. Jordania ja Arabiemiirikunnat ovat toteuttaneet humanitaarisia ruoan ilmatiputuksia Gazaan, ja Israelin asevoimat ovat ilmoittaneet aloittavansa omia ruoka- ja lääketoimituksiaan ilmasta käsin sekä avaavansa turvallisia reittejä YK:n maatoimituksille. Vaikka nämä ovat askelia oikeaan suuntaan, avun määrä ei ole vielä lähelläkään riittävää. YK:n mukaan yli 6 000 avustusrekkaa odottaa Jordaniassa ja Egyptissä – valmiina lähtemään heti, kun Israel antaa luvan. Jokainen menetetty päivä maksaa ihmishenkiä.
Viime viikkoina useat uskonnolliset toimijat ovat vaatineet Israelin hallitusta sallimaan avun pääsy Gazaan, lopettamaan siirtokuntaväkivalta Länsirannalla ja tavoittelemaan rauhaa. Juutalaisjohtajat ympäri maailmaa ovat vaatineet Israelia kunnioittamaan viattomien ihmisten elämää. Kristilliset johtajat ovat vedonneet luovuttamattoman ihmisarvon puolesta sekä kuvanneet Gazan tuhoa paitsi humanitaariseksi myös moraaliseksi katastrofiksi. Muslimijohtajat ovat varoittaneet vakavasta humanitaarisesta tilanteesta. Muun muassa Luterilainen Maailmanliitto ja Kirkkojen Maailmanneuvosto ovat ilmaisseet syvän huolensa humanitaarisesta tilanteesta ja vedonneet konfliktin lopettamiseksi ja esteettömän avun mahdollistamiseksi. Kristillinen humanitaarinen verkosto ACT-allianssi, kirkkojen neuvostot ja yksittäiset kristilliset järjestöt ovat vedonneet Israeliin ja kansainväliseen yhteisöön.
Tehtävämme on yksiselitteisesti suojella elämää. Puuttumattomuus elämän suojelemiseksi on järkyttävää ja anteeksiantamatonta. Nopeaa tilanteeseen puuttumista edellyttävät paitsi kansainvälinen oikeus, myös itsestään selvästi yleinen inhimillisyys ja uskontojemme yhteiset arvot. Toimettomuus ja puuttumattomuus ovat osoitus järkyttävästä, yhteisestä moraalisesta kriisistä, josta meidän täytyy päästä nopeasti ja kaikin keinon eteenpäin.
Israelin tulee mahdollistaa humanitaariselle avulla välitön, esteetön pääsy Gazaan ja lakkauttaa elintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja muihin humanitaarisiin avustustarvikkeisiin liittyvä saarto. Samalla sen tulee palauttaa välittömästi kansainväliseen humanitaariseen koordinaatioon perustuva, Yhdistyneiden kansakuntien johdolla toimiva, humanitaarinen avustusjärjestelmä Gazaan. Israelin tulee myös mahdollistaa kansainvälisten humanitaaristen toimijoiden työ Gazassa sekä tukea paikallisia humanitaarisia toimijoita. Ja ennen kaikkea: Israelin ja Hamasin tulee sopia pitävästä tulitauosta ja sodan lopettamisesta.
Tässä järkyttävässä tilanteessa myös Suomen tulee tehdä kaikkensa osana kansainvälistä yhteisöä. Suomen täytyy puolustaa kansainväliseen oikeuteen perustuvaa järjestelmää sekä seisoa ponnekkaasti sen ihmisoikeusperustaisten arvojen takana.
Teksti:
Pauliina Parhiala, toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseura
