Maailmanlaajuisesti joka neljännen nuoren elämää koskettaa väkivaltainen konflikti. Neljäsosa nuorista siis elää olosuhteissa, joissa heidän oikeutensa elää turvassa ja rauhassa ei toteudu.
Nuoret kärsivät konflikteista erityisellä tavalla, johtuen nuoruuden luonteesta herkkänä elämänvaiheena. Nuorena ihmiset usein valmistuvat peruskoulusta ja suunnittelevat tulevaa elämää, opiskelevat ehkä ammattiin ja aloittavat työelämän, tutkivat maailmaa ja perustavat perheen. Konflikti voi olla este näille tärkeille siirtymille, kun opinto- tai työmahdollisuudet ovat heikot tai turvattomuuden vuoksi on vaikea keskittyä opiskeluun.
Elämän mahdollisuuksien kaventuminen voi myös toimia työntävänä tekijänä sille, että nuori lähtee mukaan väkivaltaiseen toimintaan.
Vaikka konfliktit vaikuttavat nuoriin voimakkaasti, eivät he useinkaan pääse osaksi pyrkimyksiä ratkaista niitä. Maailmanlaajuisesti on paljon sellaisia nuoria, jotka eivät saa mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Usein nuorille ei myöskään ole tarjolla sellaista kasvatusta, joka tukisi heidän valmiuksiaan osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon tai rauhantyöhön.
Nuorten rauhantyön esteisiin on viime vuosina tartuttu ympäri maailmaa. Vuonna 2015 YK:n turvallisuusneuvosto julkaisi ensimmäisen nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman. Sen tarkoituksena on tunnistaa nuorten positiivinen rooli rauhan edistäjinä. Päätöslauselman toimeenpanon tueksi Suomi on tänä vuonna ensimmäisenä maailmassa julkaissut oman Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimenpideohjelman. Siinä nostetaan esiin muun muassa rauhankasvatuksen tärkeä rooli nuorten rauhantyön edistämisessä.
Kaksi kolmasosaa Lähi-idän väestöstä on alle 30-vuotiaita
Lähi-itä on yksi maailman alueista, joka kärsii useammasta samanaikaisesta konfliktista. Osa alueen konflikteista on hyvin pitkäaikaisia ja monimutkaisia. Vastaavasti konflikteilla on myös ollut voimakas vaikutus alueen kehittymiseen ja väestöön, sekä erityisellä tavalla myös lapsiin ja nuoriin.
Lähi-itä on väestörakenteeltaan erittäin nuori alue. Lähi-idän alueella kaksi kolmasosaa väestöstä on alle 30-vuotiaita. Lähes kolmasosa on useiden määritelmien mukaan nuori eli osuu 15–29 ikävuoden haarukkaan.
Nuorisotyöttömyys on alueella hyvin yleistä.
Useissa alueen maissa konfliktit ovat vaikuttaneet nuoriin esimerkiksi siten, että heidän on ollut aikaisempia sukupolvia vaikeampi löytää paikkaansa työelämässä. Nuorisotyöttömyys on alueella hyvin yleistä. Lisäksi valta on usein keskittynyt iäkkäämmälle väestölle, eivätkä nuoret pääse vaikuttamaan päätöksentekoon, edes silloin kun päätökset koskevat nimenomaan nuoria. Osin tästä syystä nuorempien sukupolvien luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on vähentynyt viime vuosikymmeninä useissa alueen maissa.
Konfliktien pitkittyessä ei nuorten roolia osana niiden ratkaisua tulisi ohittaa. Viime vuodet ovat myös osoittaneet positiivisia merkkejä, sillä Lähi-idän alueella on kasvava määrä aktiivisia nuorten järjestöjä ja liikkeitä, jotka keskittyvät esimerkiksi rauhantyöhön tai tasa-arvotyöhön. Toisaalta heidän vaikutusmahdollisuutensa korkeimmissa poliittisissa elimissä on vielä varsin rajallista. Muun muassa tämän vuoksi nuorten mahdollisuuksia ja edellytyksiä osallistua rauhantyöhön on vahvistettava ruohonjuuritasolta ja heidän omista tarpeistaan lähtien. Vastaavasti samaan aikaan on tarpeen pureutua niihin tekijöihin, jotka seisovat esteinä nuorten rauhantyölle.
Nuorten johtajuusohjelma opettaa neuvottelutaitoja ja luovaa ongelmanratkaisua
Lapset ja nuoret ovat Suomen Lähetysseuran Lähi-idän työn keskiössä. Työtä tehdään rauhan ja sovinnon edellytysten vahvistamisen eteen etenkin psykososiaalisen tuen, koulutuksen, rauhankasvatuksen ja dialogityön avulla. Työ on pitkäjänteistä työtä, jolla pyritään siihen, että lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla heidän ympärillään olisi yhtäältä voimavaroja ja toisaalta kykyä edistää omalta osaltaan rauhaa.
Yksi keskeisistä työtavoista alueella on rauhankasvatus, jota yhteistyökumppanimme tekevät eri-ikäisten ja eritaustaisten nuorten parissa. Rauhankasvatuksen keinoin vahvistetaan nuorten valmiuksia löytää ongelmiin rakentavia ratkaisuja ja kantaa vastuuta omasta ja yhteisönsä elämästä.
Palestiinalaisten yhteistyökoulujemme nuorten johtajuusohjelmassa rauhan edistämisessä tarvittavia taitoja opitaan harjoitusten avulla. Ohjelmassa harjoitellaan neuvottelutaitoja, opitaan vastuunkantoa ja luovaa ongelmanratkaisua sekä käsitellään tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja, kuten ilmastonmuutoksen hidastamista ja sukupuolten tasa-arvoa. Näitä taitoja myös kokeillaan käytännössä, ja nuoret pääsevät keskusteluyhteyteen paikallisten päättäjien kanssa.
Esimerkiksi tämän vuoden keväällä betlehemiläisnuoret vierailivat pormestarin luona keskustelemassa omaa lähiympäristöään koskevista aiheista. Tällaiset kokemukset toimivat hyvinä ensikosketuksina päätöksenteon maailmaan ja antavat valmiuksia jatkaa toimimista positiivisen kehityksen tukemiseksi myös jatkossa.
Toisaalta rauhankasvatus ei voi keskittyä ainoastaan lapsiin ja nuoriin, vaan työtä on tehtävä myös kasvattajien parissa. Israelilainen yhteistyökumppanimme Rossing Center kouluttaa opettajia ja tulevia opettajia työskentelemään oppilaidensa kanssa antirasismin ja moninaisuuden eteen. Opettajat ja muut koulujen aikuiset ovatkin perheen rinnalla avainasemassa siinä, että nuoret kasvavat vastuullisiksi aikuisiksi, joilla on kykyä tarttua epäkohtiin. Samaan aikaan vanhemmilla sukupolvilla on nuoria tukevampi jalansija yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja näin ollen heidän tehtävänään on pyrkiä poistamaan esteitä nuorten osallistumisen tieltä.
Kirjoittaja: Petronella Lehtelä, Suomen Lähetysseuran rauhankasvatuksen asiantuntija Lähi-idässä
