Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseuran yhteistyökumppanit tuomitsevat Venäjän hyökkäyssodan, vaikka heidän kotimaansa ei

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö kehitysyhteistyö lopettaa maista, jotka eivät tukeneet Venäjän hyökkäystä tuomitsevaa YK-päätöslauselmaa. Kysyimme neljästä maasta, mitä paikalliset tästä ajattelevat.

Mielenosoittaja pitää ylhäällä Ukrainan lipun värein maalattua kylttiä, jossa lukee Peace.
Kuva: Adobe Stock / denys_kuvaiev

YK:n yleiskokouksessa äänestettiin maaliskuussa 2022 Venäjän hyökkäyssodan tuomitsevan päätöslauselman hyväksymisestä. Päätöslauselma hyväksyttiin 141 äänellä, mutta osa valtioista vastusti ehdotusta tai jätti kokonaan äänestämättä. Vastaan äänestivät Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Eritrea, Venäjä ja Syyria. Äänestämättä jätti 35 maata, joiden joukossa on Lähetysseuran työalueista Bolivia, Angola, Kiina, Namibia, Pakistan, Senegal, Tansania, Zimbabwe ja Etelä-Afrikka.

Esimerkiksi vaalivoittaja kokoomuksesta on esitetty kehitysyhteistyöleikkausten suuntaamista maihin, jotka eivät ole Venäjän hyökkäystä tuominneet. Tuoreen ulkoministeriön kyselytutkimuksen mukaan 39 prosenttia suomalaisista kokee, että kehitysyhteistyö näiden maiden kanssa pitäisi lopettaa kokonaan.

Kysyimme Lähetysseuran yhteistyökumppaneilta näistä maista, mitä he ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta, jossa leikkauksia halutaan suunnata sen mukaan, miten maat toimivat YK-äänestyksessä. Kysely vahvisti sen, että nämä suomalaisten tukemat kansalaisjärjestökumppanit ovat merkittäviä sotaa vastustavia toimijoita – ja tärkeitä vaikuttajia omassa maassaan. Usein näiden maiden päättäjät eivät kysy mielipidettä kansalaisilta.

Zimbabwe

Lähetysseura tekee kehitysyhteistyötä Zimbabwen kirkkojen neuvoston kanssa. Hankkeessa parannetaan köyhien yhteisöjen varautumista katastrofeihin ja sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä kehitetään ruokaturvaa. Kehitysyhteistyön lisäksi Lähetysseura tukee kirkkojen neuvoston tekemää rauhantyötä. Lähetysseuran kysymyksiin vastasi Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri Wilfred Domingu.

Mitä ajattelet Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan?

”Emme tue sotaa. Pidämme sitä laittomana ja epäoikeutettuna. Pitäisimme parempana rauhanomaista neuvottelua. Sodalla ei ole vakavia negatiivisia vaikutuksia pelkästään Ukrainan kansaan, vaan koko maailmaan. Se vaikuttaa maahamme, jolla on jo nyt merkittäviä ongelmia, erityisesti tavallisiin ihmisiin. Ukrainan sota merkitsee lisää kärsimystä meille. Se näkyy esimerkiksi perushyödykkeiden hintojen nousuna.“

Maanne ei tukenut YK:n päätöslauselmaa, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja jossa vaadittiin Venäjän välitöntä vetäytymistä ja kansainvälisen lain noudattamista. Mitä ajattelet tästä?

”Me tuemme YK:n päätöslauselmaa, emmekä kannata maamme johdon ottamaa kantaa. On tärkeää huomioida, että maat, jotka eivät tukeneet päätöslauselmaa, eivät ole kysyneet kansalaistensa mielipidettä asiasta.”

Suomessa on ollut keskustelua lopettaa apu maissa, jotka eivät tukeneet YK:n päätöslauselmaa. Mitä haluaisit sanoa suomalaisille tästä?

”Avun lopettamisella on tuhoisia seurauksia ihmisille enemmistössä niistä maista, jotka eivät tukeneet päätöslauselmaa. Tavalliset ihmiset kokevat jo ennestään musertavia sosioekonomisia ja poliittisia olosuhteita. Avun lopettamisen seurauksista ei kärsi näiden maiden johto, vaan ne massat, joiden elinoloja kehitysyhteistyöllä tuetaan.”

Miten ulkomainen tuki vahvistaa sananvapautta ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa?

”Ulkomainen tuki on ollut olennaista sananvapauden ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilan tukemisessa. Kansalaisjärjestöt ovat olleet etualalla lisäämässä tietoisuutta oikeuksista, ja ne ovat tehneet poliittista vaikuttamistyötä parantaakseen sananvapautta ja kansalaisjärjestöjen toimintatilaa Zimbabwessa. Venäjän ja Ukrainan sota tuli tilanteeseen, jossa merkittäviä edistysaskeleita oli otettu sananvapaudessa ja järjestöjen toimintatilassa. Kuitenkin se tuli myös aikana, jolloin on tullut sellaista uutta lainsäädäntöä, jolla on katastrofaaliset seuraukset sananvapaudelle ja kansalaisyhteiskunnalle.”

Tansania

Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS) on Lähetysseuran kehitysyhteistyön kumppanijärjestö Tansaniassa. Työllä parannetaan Morogoron, Kilwan ja Kishapun alueiden kyläyhteisöjen ruokaturvaa, toimeentulomahdollisuuksia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lähetysseuran kysymyksiin vastasi TCRS:n Kishapun projektikoordinaattori Oscar Rutenge.

Mitä ajattelet Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan?

“Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on epäinhimillinen. Se tuhoaa ihmisten elämiä ja omaisuutta sekä aiheuttaa pakolaisuutta Ukrainan sisällä ja maan rajojen ulkopuolelle. Se aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.”

Maanne ei tukenut YK:n päätöslauselmaa, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja jossa vaadittiin Venäjän välitöntä vetäytymistä ja kansainvälisen lain noudattamista. Mitä ajattelet tästä?

“Ehkä valtio ei ymmärrä Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia. Sitä, että sillä on myös meidän maahamme suoria ja epäsuoria vaikutuksia.”

Suomessa on ollut keskustelua lopettaa apu maissa, jotka eivät tukeneet YK:n päätöslauselmaa. Mitä haluaisit sanoa suomalaisille tästä?

“Avun lopettaminen ei vaikuttaisi valtion johtoon vaan haavoittuviin ihmisiin: yhteiskunnan marginaalissa eläviin naisiin, miehiin, nuoriin ja ihmisiin, joilla on erityistarpeita. Pyytäisimme suomalaisilta, että tukea jatkettaisiin sitä tarvitseville ihmisille.”

Miten ulkomainen tuki vahvistaa sananvapautta ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa?

“Ulkomainen tuki edistää demokratiaa, kun ihmisille opetetaan kansalaistaitoja ja hyvää hallintoa, ja kun vahvistetaan yhteiskunnasta syrjäytettyjen osaamista tuoda esiin epäkohtia. Demokratia vahvistuu myös, kun tuetaan ihmisoikeusloukkauksia kokevien haavoittuvien ihmisryhmien osallistumista ja johtajuutta laajemmassa ihmisoikeusliikkeessä.

Sananvapaus ja kansalaisyhteiskunnan toimintatila vahvistuvat, kun tuetaan kansalaisliikkeiden strategioiden kehitystä ja vastatoimia ihmisoikeuksia loukkaaville pyrkimyksille ja toimille. Tuella lisätään turvallisuutta ja mahdollisuutta osallistua demokratiaan liittyvään toimintaan, kuten vaaleihin, tai mahdollisuuksiin asettua ehdolle johtotehtäviin sukupuolesta riippumatta.”

Pakistan

Lähetysseura edistää Pakistanissa lasten koulutusta, kristillistä kasvatusta, naisten asemaa, uskontojen välistä vuoropuhelua, rauhaa sekä naisten ja lasten terveydenhuoltoa. Pakistanin kirkon Peshawarin hiippakunta on Lähetysseuran pitkäaikainen yhteistyökumppani. Kysymyksiin vastasi Pakistanista Peshawarin hiippakunnan taloussihteeri Nadeem Gill.

Mitä ajattelet Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan?

”Peshawarin hiippakunta ei tue minkään maan hyökkäystä mihinkään maahan maailmassa. Pakistanin kansa kärsii sellaisten hyökkäysten seurauksista esimerkiksi Kashmirissa ja Afganistanissa. Tilanne vaikuttaa koko kansaan poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti.”

Suomessa on ollut keskustelua lopettaa apu maissa, jotka eivät tukeneet YK:n päätöslauselmaa. Mitä haluaisit sanoa suomalaisille tästä?

“Ei ole viisasta keskustella avun lopettamisesta niiltä mailta, jotka eivät tukeneet YK:n päätöstä. Me olemme kolmen viime vuosikymmenen aikana kohdanneet ja kohtaamme niin paljon luonnonkatastrofeja, tulvia, maanjäristyksiä. Äskettäin meillä oli Pakistanissa valtavia tulvia, jotka vaikuttavat esimerkiksi talouteen, hidastavat kasvua ja näkyvät kaksinumeroisena inflaationa.”

Angola

Angolan evankelis-luterilainen kirkko on Lähetysseuran yhteistyökumppani Angolassa. Yhteistyöllä vahvistetaan kirkon työntekijöiden ammattitaitoa, koulutetaan pappeja, diakoneja ja paikallisia lähetystyöntekijöitä sekä tuetaan pyhäkoulutyötä. Lisäksi Lähetysseura tukee Angolassa esimerkiksi vähävaraisten lasten koulunkäyntiä ja ruokaturvaa. Kysymyksiin vastasi Angolan luterilaisen kirkon piispa Tomas Ndawanapo.

Mitä ajattelet Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan?

”Ukrainan sota on erittäin kauhea asia, siinä käytetään raskaita aseita ja se lisää Ukrainan kansan, naapurimaiden ja koko maailman kärsimystä. Kysymys, joka minulla liittyy sotaan, on ”Miksi?”. Onko muka olemassa niin painava syy, että se oikeuttaa tunkeutumisen naapurimaahan ja sen tuhoamiseen?”

Maanne ei tukenut YK:n päätöslauselmaa, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja jossa vaadittiin Venäjän välitöntä vetäytymistä ja kansainvälisen lain noudattamista. Mitä ajattelet tästä?

”Angola on yksi niistä harvoista maista, joka on viime vuosina kärsinyt pitkästä sodasta, ja sodan vaikutuksista toipuminen on edelleen kesken. En tiedä, miksi päättäjät pidättyivät nyt äänestämästä, mutta sodan vaikutukset ovat kauheita ja tuomittavia.”

Suomessa on ollut keskustelua lopettaa apu maissa, jotka eivät tukeneet YK:n päätöslauselmaa. Mitä haluaisit sanoa suomalaisille tästä?

”Keskustelu on keskustelua, joka johtaa ymmärrykseen, tai sitten ei. En usko, että on olemassa perustavanlaatuisia ja oikeudenmukaisia ​​syitä vahingoittaa viattomia.”

 

Teksti: Minna Havunen