”Kummityömme alkoi Ristinkukan päiväkodista Etiopiassa vuonna 1988”, kertoo kummitoiminnasta Lähetysseuran keskustoimistossa vuodesta 2005 vastannut Maarit Mäenpää. ”Työn laajentuessa yhä suurempi osa työstä oli tietojen keräämistä ja valokuvien teettämistä kummilapsista. Paljon aikaa kului kirjeiden kääntämiseen paikallisille kielille sekä henkilökohtaisen yhteydenpidon varmistamiseen.”
”Pikku hiljaa olemme siirtyneet yksilöiden tukemisesta lapsiryhmien tukemiseen. Voimavaroja voidaan näin suunnata koulunkäynnin tukemiseen, kouluolojen parantamiseen ja opetuksen kehittämiseen. Nykyään lähes kaikki sopimukset tehdään lapsiryhmistä.”
Syrjään jääville toivoa
Lähetysseuran kummityön piirissä on nykyään 5000 lasta ja nuorta, kaikkiaan 17 maassa.
Kummiohjelmaan valitaan erityisesti varattomia ja huono-osaisia, orpoja sekä vammaisia lapsia ja nuoria. Yhä useampi koulutetaan kummituella aina ammattiin asti. Esimerkiksi Nepalissa lähes 200 vammaisten nuorten kummiohjelmasta valmistunutta on jo saanut työpaikan, ja kymmenen heistä on perustanut oman yrityksen
Kummien yhteisellä tuella
”Lapset valitaan kummiohjelmiin pääasiassa yksilökohtaisesti. Erityis- ja ammattioppilaitosten tuki osoitetaan useimmiten koko koululle tai tietylle kurssille”, Maarit Mäenpää sanoo.
”Kummioppilaat saavat tarvitsemansa avun kummien yhteisellä tuella. Kerromme kummeille uutisia työn arjesta ja tuloksista. He saavat myös kuulumisia lapsilta ja nuorilta.”
”Kummityössämme on ollut alusta asti sama vahvuustekijä. Tunnemme kummilapset ja heidän perheensä ja seuraamme lasten koulunkäyntiä säännöllisesti. Nuoret voivat myös itse kertoa siitä, mitä tuki on heille merkinnyt. Omat ja paikalliset työntekijämme tuntevat olosuhteet ja välittävät uutisia kummeille.”
”Tuhannet kummit ovat vuosien varrella tukeneet lapsia lahjoituksin ja rukouksin, erilaisilla tapahtumilla ja keräyksillä.”
Kiinni itsenäiseen elämään
Mihin suuntaan Lähetysseuran kummityössä ollaan menossa?
”Lasten koulutusmahdollisuudet ovat maailmanlaajuisesti parantuneet ja entistä useammat lapset pääsevät alakouluun”, sanoo Elisa Nousiainen, jonka tehtäviin kuuluu Lähetysseuran kummitoiminnan kehittäminen.
”Nuorison työllistymismahdollisuudet sen sijaan ovat monella työalueellamme vaikeat. Poliittiset konfliktit, uskonnolliset ääriliikkeet ja vihapuhe kasvattavat muureja ja toiseuden pelkoa eri ihmisryhmien välille. Lasten ja nuorten parissa tehtävän työn kehittämisessä on huomioitava maailman muuttuminen.”
”Siellä missä peruskoulutus on mahdollista julkisen järjestelmän puitteissa, kummitukea suunnataan lasten tulevaisuuden rakentamiseen muilla tavoin.”
Käytännön taitojen oppiminen ja ammattikoulutus ovat nousseet aikaisempaa vahvemmin esille.
Lasten asema vahvemmaksi
”Haluamme tuoda entistä vahvemmin esille lasten aseman yhteisössä lapsena ja yksilönä, joka tarvitsee arvostusta, huolenpitoa sekä tilaa leikkiä ja ilmaista itseään”, Elisa Nousiainen kertoo.
”Olemme järjestäneet lastensuojelukoulutuksia jo kymmenessä maassa. Haluamme ottaa perheet ja yhteisöt entistä vahvemmin mukaan lasten aseman parantamiseen. Seurakunnilla ja kirkoilla on merkittävä tehtävä lasten suojelussa ja terveen kasvuympäristön rakentamisessa.”
Kumppani tuntee olot
Lähetysseuran paikalliset kumppanit – kirkot ja järjestöt – ovat kummityön edellytys.
”Niiden työntekijät toimivat Lähetysseuran edustajina maailman eri puolilla. He osallistuvat tuettavien lasten ja oppilaitosten valintaan, vierailevat kouluissa ja seuraavat lasten ja nuorten elämää ja koulutyötä”, Elisa Nousiainen toteaa.
”Kumppani vaikuttaa paljon myös siihen, millaista työtä kullakin alueella tehdään ja kuinka laajalle työn vaikutukset leviävät.”
”Pääosa kumppaneistamme on kirkkoja. Kirkot, joilla on vahva näky diakoniasta, vaikuttavat merkittävällä tavalla heikossa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteeseen ja ympäristön asenteisiin. Monissa maissa kirkot ovat mielipidevaikuttajia ja luovat malleja myös julkisille sosiaalipalveluille.”
Tietoa lasten oikeuksista
Voidaanko kummityöllä vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan?
”Meillä on esimerkkejä onnistuneesta yhteisöjen osallistamisesta mm. Etiopiasta. Hiv ja aids-orvot ovat saaneet perheen tai heistä huolehtii joku aikuinen”; Elisa Nousiainen vastaa. ”Perheet saavat tukea lasten kasvattamiseen ja elannon hankintaan ja paikallishallinto kantaa myös oman vastuunsa lasten tilanteen parantamisessa.”
”Lähetysseura on mukana edistämässä Kirkkojen maailmanneuvoston aloitetta, jonka tavoitteena on kannustaa kirkkoja ottamaan lapset paremmin huomioon. Tähän liittyvään materiaaliin sisältyy opetusta YK:n lasten oikeuksista ja tapoja huomioida lapset ja nuoret, kun seurakunnat suunnittelevat työtään.”
”Aloitteella kannustetaan kirkkoja esimerkiksi nostamaan esiin lasten syntymärekisterin merkityksen. Seurakunnat voivat tarjota apua vanhemmille, jotka eivät itse kykene rekisteröimään lapsiaan esim. taloudellisten tai sosiaalisten ongelmien takia.”
Teksti Pirre Saario
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 4/2018
