Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Koronarokotteen saaminen kuuluu ihmisoikeuksiin

Suomessa yhteiskunta on avautunut, kun koronapassi on otettu käyttöön ja rokotuskattavuus lähenee tavoitetta. Meidän on puolustettava myös köyhimpien maiden ihmisten oikeutta rokotukseen.

Rolf Steffanssonin kuvan päällä on sitaatti: "Kaikkein köyhmmissä maissa alle prosentti väestöstä on rokotettu koronaa vastaan."

Syyskuun 17. päivä saimme Namibiasta suruviestin: Namibian luterilaisen kirkon itäisen hiippakunnan piispaksi hiljattain valittu TT Martin Ngodji menehtyi sairaalassa Covid-19-sairauden murtamana. Muistamme rukouksissamme Ngodjin perhettä, itäistä hiippakuntaa ja koko kirkkoa.

Suomessa saamme nyt jatkuvasti uutisia yhteiskunnan avautumisesta. Yli 12-vuotiaiden rokotuskattavuus lähenee 80 prosenttia, ja uskallamme taas katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Maailmanlaajuisesti tilanne kuitenkin jatkuu. Kun rikkaissa maissa rokotteen oli syyskuuhun mennessä saanut 55 prosenttia ihmisistä, kaikkein köyhimmissä maissa alle yksi prosentti on rokotettu koronaa vastaan. Lähetysseuran toimintamaista tilanne on kriittisin Afrikassa. Etiopiassa 3 prosenttia väestöstä on saanut ensimmäisen annoksen, Senegalissa 9 ja Namibiassa 12 prosenttia väestöstä.

Tilanteeseen vaikuttavat jakeluun, talouteen ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät ongelmat. Suomi on muiden eurooppalaisten maiden kanssa antanut joitakin miljoonia ylimääräisiä annoksia köyhimmille maille. Tarve on kuitenkin valtava.

Koska kyseessä on maailmanlaajuinen pandemia, olisi tärkeää, että lääkeyhtiöt tehostaisivat rokotteiden maailmanlaajuista tuotantoa jakamalla valmistukseen tarvittavaa dataa ja teknologiaa. Samoin tulisi sopia rokotteiden patenttijoustosta pandemian ajaksi. Vakavan pandemian jatkuessa kyse on kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien toteuttamisesta.

Lähetystyö sai alkunsa Jeesuksen ja hänen opetuslapsiensa hyviä uutisia julistavasta ja sairaita parantavasta toiminnasta. Tätä esimerkkiä seuraten monet Afrikan ja Aasian kirkoista ylläpitävät laajaa terveydenhuoltotyötä, joka nyt yhdessä yhteiskunnan sairaalaverkon kanssa horjuu kustannusten alla. Mitä pidempään pandemia saa jatkua, sitä suuremmaksi kasvaa riski uusista aalloista ja yhä vaarallisimmista mutaatioista.

Piispa elektus Ngodjin kuolema muistuttaa myös siitä, että jokaisella menehtyneellä on ihmisen kasvot. Menetämme ihmisiä, joilla on merkitystä ja paljon annettavaa meille muille. Siksi pidämme tärkeänä sitä, että sekä kirkkomme että yhteiskuntamme puolustaa oikeudenmukaisuutta rokotusten jakamisessa.

Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja

Pääkirjoitus on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 7/2021

Nyt kun olet täällä…

… meillä on pieni pyyntö.  Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.

Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.

Tilaa Lähetyssanomat