Suomen Lähetysseuran ja Kolumbian luterilaisen kirkon järjestämään kokoukseen osallistui kirkollisten toimijoiden edustajia Kolumbiasta, Argentiinasta, Brasiliasta, Yhdysvalloista, Etiopiasta, Zimbabwesta, Slovakiasta, Ruotsista, Suomesta sekä Lähi-idän sodasta johtuen etäyhteyksin Palestiinasta ja Israelista.
Tilaisuudessa oli mukana Kolumbian totuuskomission johtaja, isä Francisco de Roux. Totuuskomissio keräsi aseellisen konfliktin uhreilta vuosina 2018–2022 yli 30 000 todistusta sodan vaikutuksista.
“Vain totuuden esille tuomisella, kuuntelemalla kaikkia osapuolia, voimme todella onnistua rauhan rakentamisessa. Vain asettumalla toisten kenkiin, voimme ymmärtää, mitä maallemme todella tapahtui”, de Roux painotti.
Kolumbian kirkolla merkittävä rooli rauhanprosessissa
Bogotan kokouksessa keskusteltiin kirkkojen roolista rauhanrakentajina konfliktien, yhteiskunnallisen polarisoitumisen, rasismin ja pakolaisuuden kasvaessa ennätyksellisiin mittoihin ympäri maailmaa. Uppsala Conflict Data -ohjelman mukaan vuosina 2022–2023 maailmassa on aseellisia konflikteja enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin toisen maailmansodan jälkeen.
Kokouksen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että kirkkojen panosta rauhantyössä tarvitaan nykyisessä maailmantilanteessa entistä enemmän. Tarvitaan eri kirkkokuntien välistä yhteistyötä ja maailmanlaajuisten ekumeenisten toimijoiden tukea esimerkiksi neuvotteluissa ja vaikuttamistyössä.
Vaikuttava esimerkki kirkkojen mahdollisuuksista rauhantyössä on Kolumbian luterilaisen kirkon tekemä työ. Kirkon rauhantyö sai tunnustusta kokouksen yhteydessä Suomen suurlähetystössä järjestetyssä tapaamisessa, johon osallistui Kolumbian valtion edustajia, Kolumbian luterilaisen kirkon asiantuntijoita ja muiden maiden suurlähetystöjen edustajia.
Uskonnolliset instituutiot toimivat usein sillanrakentajina paikallisten yhteisöjen, valtion, aseellisten joukkojen sekä kansainvälisten tukijoiden välillä. Kirkot ovat läsnä alueilla, jonne valtion palvelut eivät ulotu.
Lähetysseuran rauhan ja sovinnon työn päällikkö Kristiina Rintakosken mielestä Kolumbian luterilainen kirkko on oiva esimerkki siitä, miten kirkko voi todella seistä vähemmistöjen ja unohdettujen yhteisöjen rinnalla. Yli 60 vuotta sotinut maa voikin olla suunnannäyttäjä siinä, miten rauhaa rakennetaan ruohonjuuritasolta alkaen, kirkkojen tukemana.
Samaan ajatukseen yhtyy Kolumbian luterilaisen kirkon piispa Atahualpa Hernandez:
“Luterilaisia on vainottu maassamme pitkään, mutta tänä päivänä olemme vahvoja ekumeenisen työn edistäjiä. Kirkot voivat olla myös esimerkkejä sodan keskellä ja näyttää niin paikallisille kuin kansallisillekin toimijoille, että rauhan saavuttaminen todella on mahdollista.”
Kirkoilla riittää vielä tehtävää
Maailman suurimman luterilaisen kirkon, etiopialaisen Mekane Yesus -kirkon seminaarin rehtori, tohtori Bruk Ayele toi esille, että rauhantyö on evankeliumin keskiössä ja ilman sen toteuttamista kirkot eivät toteuta tehtäväänsä yhteiskunnassa.
Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että kirkoilla on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää rauhantyön toteuttamisessa.
“Luottamus kirkkoihin perustuu niiden työhön ja läsnäoloon ihmisten arjessa. Luottamus kuitenkin katoaa ilman toimintaa”, Lähetysseuran Rintakoski totesi.
Hänen mukaansa kirkkojen tulisi huomioida kaikessa työssään vähemmistöjen ahdinko ja tavat tukea heitä muuttuvassa maailmassa. Olennaista on, että työn ja yhteisöjen todellisuus muuttaa myös kirkkojen jumalanpalveluselämää.
“Kirkon ei tulisi odottaa, että ihmiset tulevat sen luo. Sen sijaan on lähdettävä kirkoista ulos ja etsiydyttävä eniten hätää kärsivien seuraan”, sanoi kolumbialainen ihmisoikeuksien puolustaja ja rauhantyöstään palkittu Maria-Eugenia Mosquera, joka työskentelee kirkkojen välistä rauhandialogia vahvistavassa DiPaz -järjestössä.
