– Senegalissa yhteiskunta on vähitellen avautumassa, kertoo Lähetysseuran Läntisen Afrikan aluepäällikkö Hannele Tulkki-Williams.
Senegal reagoi viruksen leviämiseen nopeasti ja julisti hätätilan ensimmäisenä maana Afrikassa maaliskuun puolivälissä. Tautitilanne on pysynyt rajoitusten ansiosta kurissa, mutta tilannetta tarkkaillaan tiukasti. Vuosien 2014-2016 ebola-kriisi Länsi-Afrikassa on parantanut valmiuskykyä.
Myös Lähetysseuran senegalilainen yhteistyökirkko on vastannut aktiivisesti ja nopeasti koronan tuomiin haasteisiin. Monet toiminnot jatkuvat mukautettuina. Esimerkiksi hygieniavalistus ja hygieniapakkausten jakaminen on sisällytetty niin diakonia- ja kummityöhön kuin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Myös ruoka-avun jakamiseen on varauduttu. Osa toiminnasta, kuten koulutukset isoille joukoille, on peruttu tai siirretty tulevaisuuteen.
– Tukiopetusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan kummioppilaillemme. Siihen on tarvetta, sillä etäkoulu ei ole kaikille ollut mahdollista, kun koulut ovat olleet kiinni kaksi ja puoli kuukautta. Avun tarvetta vielä kartoitetaan. Mauritaniassa on suunnitteilla ruoka-apua köyhille kummilasten perheille, Tulkki-Williams selvittää.
Myös Ranskassa sijaitseva kumppani Marhabanin diakoniakeskus on jakanut ruoka-apua ja hygieniapakkauksia poikkeustilanteessa.
Nuoret striimaavat jumalanpalveluksia
Uuden kirkon rakentaminen Fatickissa on jatkunut, vaikka käytännön haasteet ovat hidastaneet rakentamista. Jotta naapurikunnasta tai -kaupungista voidaan noutaa rakennustarvikkeita, pitää pyytää lupa viranomaisilta.
Moskeijat ja kirkot ovat saaneet luvan avata ovensa, mutta luterilaiset ja katoliset kirkot ovat päättäneet pitää varmuuden vuoksi ovensa kiinni. Jumalanpalvelukset ovat siirtyneet verkkoon.
– Dakarissa luterilaisen kirkon aktiivinen nuorten ryhmä kuvaa jumalanpalveluksia ja jakaa niitä Youtubessa ja Facebookissa. Tämä on hieno tapa kutsua ihmisiä mukaan ja pitää yhteyttä muihin kristittyihin, Tulkki-Williams toteaa.
Luterilainen kirkko tekee muutenkin aktiivista mediatyötä. Radio-ohjelmat edistävät uskontodialogia ja rauhanomaista rinnakkaiseloa, sillä keskusteluihin kutsutaan mukaan yhteiskunnallisia vaikuttajia, asiantuntijoita ja muiden uskontojen edustajia. Näin ohjelmat tavoittavat laajan joukon ihmisiä. Parhaillaan tehdään koronasta valistavia radio-ohjelmia. Radio on yhä vaikuttava väline erityisesti maaseudulla, jossa internet-yhteyttä ei aina ole.
Yhteys toimii somen avulla
Lähetysseuran kaikki kuusi suomalaista työntekijää kotiutettiin koronan vuoksi Suomeen maaliskuussa. Yhteyttä Senegaliin pidetään tiiviisti sähköpostien, Whatsappin ja Skypen kautta.
– Aluksi jännitimme, kuinka yhteydenpito onnistuu, kun ihmiset ovat tottuneet keskustelemaan kasvokkain. Mutta yhteys on onnistunut tosi hyvin. Tosin kaikilla työtovereilla ei ole pääsyä internettiin, mutta onneksi he voivat nyt työskennellä toimistolla.
Hannele Tulkki-Williams kertoo, että uusi teknologia on senegalilaisille ennestäänkin tuttua, esimerkiksi mobiilimaksu ja -raha ovat olleet jo pitkään jo käytössä. Koronan myötä erilaisten välineiden ja kanavien käyttö on lisääntynyt myös muissa kuin nuorten ikäryhmissä.
Stereotypiat murtuvat
Aluepäällikköä ilahduttaa se, että koronakriisi on rikkonut stereotyyppistä ajattelua siitä, kuka on auttaja ja kuka avunsaaja ja kenellä on tarjota ratkaisuja.
– Ratkaisuja voi tulla kaikilta suunnilta. Senegal on esimerkiksi tehnyt yhteistyötä brittiläisen yrityksen kanssa ja kehitteillä on koronan testaamiseen pikatesti, joka maksaisi vain dollarin ja olisi siten kaikkien ulottuvilla. Testi on parhaillaan testausvaiheessa.
– Lisäksi sairaaloihin on kehitetty robotteja, jotka pystyvät kuljettamaan potilaille ruokaa ja lääkkeitä ilman ihmiskontaktia. Senegalissa satsataan innovaatioihin ja teknologiseen kehitykseen laajasti.
Sari Lehtelä
