Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseuran kehitysyhteistyö paransi 1,5 miljoonan ihmisen elämää 

Etiopialaisia naisia istuu pulpettien takana koululuokassa.
Lähetysseura kouluttaa Benchi-Majin alueella Etiopiassa vähemmistökielien puhujille äidinkielisiä opettajia, ja kouluiän ohittaneet naiset opettelevat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan omissa ryhmissään. Kuva: Virve Rissanen.

Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyön vaikutuspiirissä oli vuonna 2019 kaikkiaan 1,5 miljoonaa ihmistä ja heistä yli puolet oli tyttöjä ja naisia. 12 maassa tehtävällä työllä parannettiin eri tavoin syrjittyjen ihmisryhmien asemaa, rakennettiin rauhaa ja tuettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Kehitysyhteistyön tulosraporttia käsiteltiin Lähetysseuran hallituksessa lokakuussa. 

Työn ansiosta vammaisten ihmisten tilanne parani monessa maassaEsimerkiksi yli 200 000 vammaisen ihmisen tieto omista oikeuksistaan kasvoi 

– Vammaisten ihmisten oikeuksien ajamiseen tarvitaan koko yhteisön ja yhteiskunnan panos. Siksi edistämme vammaisten ihmisten tietämystä omista oikeuksistaan, yhteisöjen asennemuutosta, vammaisten asemaa parantavaa lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa sekä vammaisten palveluita. Esimerkiksi Nepalissa olemme vähentäneet vammaisten lasten putoamista koulutusjärjestelmästä ja 1 700 vammaista sai virallisen, sosiaalietuuksiin oikeuttavan vammaisstatuksen viime vuonna, sanoo Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau
 

Työllä parannettiin myös syrjittyjen vähemmistöjen mahdollisuutta saada opetusta omalla äidinkielellään. 

– Äidinkielisen koulutuksen merkitystä lasten oppimiselle ei voi kylliksi korostaa. Raportointivuonna kehitimme äidinkielistä esikoulutusta ja peruskouluopetusta Etiopiassa, SenegalissaKamboassa ja Nepalissa, yhteensä 15 kielelläTeimme myös vaikuttamistyötä viranomaisiin ja vanhempiin päin, jotta äidinkielisen opetuksen hyödyt tulisivat paremmin tietoon. Positiivinen askel on, että Etiopiassa paikallishallinto on luonut strategian äidinkielisen opetuksen turvaamiseksi, Leino-Nzau kertoo. 

Kehitysyhteistyöllä vahvistettiin myös naisten, nuorten ja vähemmistökansojen osallistumista rauhantyöhön esimerkiksi Kolumbiassa. Globaalisti yhteensä yli 2000 rauhanrakentajaa sai koulutusta ja tukea vuoden aikana.  

 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todellisuutta jo Lähetysseuran työalueilla, ja siksi sen vaikutuksiin sopeutuminen on merkittävä osa työtä. Esimerkiksi Mauritaniassa maaseutuyhteisöjen selviytymiskyky kuivuuden aiheuttamaa ruokapulaa vastaan vahvistui yhteisöllisten viljapankkien ansiosta. Viljapankkien ansiosta köyhien yhteisöjen saatavilla on viljaa myös silloin, kun oma sato on menetetty kuivuuden vuoksi. 

 Lähetysseuran kehitysyhteistyötä rahoittavat ulkoministeriö, seurakunnat ja yksityiset ihmiset. Työtä toteuttavat paikalliset kirkot ja järjestöt.  

 Lue tästä Lähetysseuran kehitysyhteistyön vuosiraportti 2019.