Apua sai vuoden aikana suoraan yli 65 000 ihmistä. Kun mukaan lasketaan epäsuorasti avusta hyötyneet, kuten koronatietoa radio-ohjelmista saaneet ihmiset eri maissa, tavoitti työ arvioiden mukaan yhteensä yli 35 miljoonaa ihmistä.
Koronakriisiin vastattiin suojatarvikkeilla, ruoka-avulla ja psykososiaalisella tuella
Koronaviruksen vaikutukset näkyivät kaikkialla Lähetysseuran työalueilla. Terveydenhuolto oli kovilla monessa maassa, ja tarvittavista suojavarusteista, lääkkeistä ja muista hoitotarvikkeista oli pulaa. Väärää tietoa koronasta ja sen hoitamisesta levisi maailmalla.
”Monet perheet menettivät elantonsa, kun yhteiskunnat sulkeutuivat. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta kasvoi entisestään perheiden oleillessa kotona enemmän yhdessä”, sanoo Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntija Miia Barrow.
Lähetysseuran katastrofityössä ehkäistiin viruksen leviämistä jakamalla suojatarvikkeita ja oikeaa tietoa koronasta.
”Esimerkiksi Etiopiassa jaoimme tuhansia kasvomaskeja, kumikäsineitä ja muita suojavarusteita sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Myös käsidesiä ja saippuaa jaettiin köyhille perheille, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin”, Barrow kertoo.
Oikeaa koronatietoutta levitettiin muun muassa radion, television, julisteiden ja esitteiden kautta.
”Esimerkiksi Tansaniassa teimme radioon koronasta kertovan ohjelman, jossa kerrottiin, kuinka korona leviää ja kuinka taudilta voi välttyä. Ohjelma tehtiin yhteistyössä Viestintä ja kehitys -säätiön kanssa. Ohjelmaa soittivat niin Tansanian kansallinen radiokanava kuin paikalliset kirkkojen omat kanavat. Jaoimme myös köyhille ja vammaisille ihmisille radioita, jotka toimivat aurinkopaneeleilla. Näin ohjelma tavoitti myös kaikista haavoittuvammassa asemassa olevat.”
Koronan haitallisiin seurannaisvaikutuksiin, kuten nälkään, perheväkivaltaan ja henkiseen hätään, vastattiin ruoka-avulla ja psykososiaalisella tuella.
”Annoimme ruoka-apua köyhille perheille muun muassa Kolumbiassa, Myanmarissa, Palestiinalaisalueella ja Zimbabwessa. Perheväkivallan uhreille tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville tarjosimme neuvontaa ja psykososiaalista tukea monessa maassa”, sanoo Barrow.
Sadot menetettiin tulvien ja kuivuuden vuoksi
Kuivuus koetteli vuonna 2020 niin Angolaa kuin Namibiaakin. Angolassa kuivuus ja sadon menettäminen lisäsi katulapsien määrää kaupungeissa, kun osa perheistä ei pystynyt huolehtimaan lapsistaan. Lähetysseuran tuella autettiin yli 100 katulasta puolen vuoden ajan. Lapset saivat säännölliset ateriat, terveydenhuoltoa, huolenpitoa ja mahdollisuuden koulunkäyntiin. Namibiassa kuivuudesta kärsivät perheet saivat apurahan, jonka turvin he pystyivät ostamaan välttämättömät asiat.
Tulvat tuhosivat satoa, koteja tai ruokavarastoja Pohjois-Kambodžassa ja Tansanian Lindin alueella. Lähetysseuran tuella tulvista kärsivät ihmiset saivat ruoka-apua ja vaatteita.
”Ilmastonmuutos lisää kuivuuden ja tulvien kaltaisia sään ääri-ilmiöitä. Siksi osana katastrofityötämme koulutimme ihmisiä eri riskeihin varautumisesta esimerkiksi Tansaniassa ja Nepalissa”, kertoo Barrow.
Libanonin räjähdys tuhosi koteja
Elokuussa 2020 Beirutin satamassa tapahtunut räjähdys tuhosi ison osan kaupunkia. Lähetysseura tuki paikallisen YMCA-järjestön työtä ja vapaaehtoisia, kun he auttoivat alueella asuvia perheitä ja siivosivat heidän asuntojaan, korjasivat rikkimenneitä ikkunoita ja tavaroita sekä siivosivat alueen yleistä kaaosta. Lähetysseuran tuella perheiden asuntoja korjattiin ja heille hankittiin rikki menneiden tilalle uusia kodinkoneita, kuten jääkaappeja, helloja ja vesitankkeja.
Katastrofityöhön käytettiin puoli miljoonaa euroa
Yhteensä katastrofityöhön käytettiin yli 500 000 euroa, josta osa tuli Lähetysseuran katastrofirahastosta ja osa ulkoministeriön kehitysyhteistyötuen uudelleen kohdistamisesta. Monet seurakunnat lahjoittivat työhön Lähetysseuran katastrofirahaston kautta. Katastrofityön lisäksi Lähetysseura tuki koronan ehkäisyä ja koronan haitallisista vaikutuksista selviämistä olemassa olevissa hankkeissaan.
Lue tästä katastrofityön raportti vuodelta 2020 (pdf). (Raporttia päivitetty 30.6.2021)
Teksti: Minna Havunen
