Puhutaan Jeesuksesta oli teemana Suomen Lähetysseuran järjestämässä teologisessa symposiumissa Helsingin tuomiokirkon kryptassa 20.1.2020. Päivän aikana puhuttiin muun muassa Jeesus-tulkinnoista erilaisissa kulttuuriympäristöissä.
TT, dos. Hanne von Weissenberg vei kuuntelijat Jeesuksen ajan yhteiskuntaan ja ympäristöön, jossa näytti hyvin erilaiselta kuin Hollywoodin raamattuspektaakkeleissa. Suurin osa ihmisistä oli köyhiä, sairaita ja aliravittuja. Sosiaalisia turvaverkostoja ja terveydenhoitoa ei ollut. Köyhien ja rikkaiden välissä ammotti kuilu, keskiluokkaa ei ollut.
Ihmisiä veti Jeesuksen, vaeltavan profeetan, luo hänen maineensa parantajana ja henkien ulos ajajana. Erityistä oli se, että hänellä oli seuraajia erilaisista taustoista, miehiä ja naisia, jopa varakkaita naisia. Jeesus puolusti köyhiä ja opetti Jumalan valtakunnasta. Kristinuskoon onkin alusta asti kuulunut sairaista ja köyhistä huolehtiminen.
–Jeesus oli ensimmäinen diakoni, von Weissenberg totesi.
Aasiassa etsitään harmoniaa
Pitkään Aasiassa työskennellyt TT Jukka Helle tarkasteli tapoja hahmottaa Jeesusta Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa. – Monella kristityksi tulleella thaimaalaisella suurimpia syitä kääntymykseen on ollut kokemus siitä, että Jeesus on vapauttanut heidät pahojen henkien vallasta. Tällaista ei usein kuule Suomessa. Mutta tämä on ihan raamatullista puhetta.
Aasialaiset teologit ovat kuvanneet Jeesusta muun muassa näin: Jumalan ystävä, harmonian tuoja, köyhien rakastaja, parantaja ja vapauttaja, suuri tarinankertoja, Jumalan ihmiseksi tullut rakkaustarina, nöyrä Jeesus.
–Pyrkimys harmoniaan on yksi aasialaisista erityispiirteistä, Helle totesi. Se minkä minä näen oikeaksi, ei välttämättä ole ehdoton ja viimeinen totuus. Voin levollisin mielin hyväksyä, että jokin toinen tapa nähdä asia voi lisätä ymmärrystä.
Aasia on suurten maailmanuskontojen syntypaikka, ja ne elävät siellä rinnakkain. –Haluttaessa ymmärtää Jeesuksen aasialaisia kasvoja kannattaa kuunnella myös, olisiko toisten uskontojen edustajilla sanottavaa siihen, kuka ja mikä Jeesus heidän mielestään on.
Eroon häpeän ja väkivallan taakasta
Lähetysseuran kirkollisen työn päällikkö Pia Kummel-Myrskog käsitteli Latinalaisessa Amerikassa vallitsevaa sortoa ja macho-kulttuuria, joka sai alkunsa espanjalaisten valloittajien saapumisesta 500 vuotta sitten. He alistivat paikalliset kansat ja afroamerikkalaiset orjuuden muotoihin. Machokulttuurin seuraukset ovat fyysistä, seksuaalista, psykologista, taloudellista ja poliittista valtaa naisia kohtaan.
Espanjalaisille Kristus oli Jumalan kuninkaallinen voitonsankari, auktoriteetti, joka oli heidän puolellaan. Katolisessa kirkossa syntynyt vapautuksen teologia muutti radikaalisti tätä kuvaa. Jumala oli tullut Jeesuksessa ihmiseksi ja osoitti näin rakkautta ja solidaarisuutta ihmiskuntaa ja erityisesti köyhiä kohtaan.
1980-luvulla syntynyt feministiteologinen liike on nostanut esille vapaan kehon, koska naisen kehoa on halveksittu ja hyväksikäytetty vuosisatojen ajan. Jeesuksen suhtautuminen naisiin auttaa rikkomaan sosiaalisia, kulttuurisia ja uskonnollisia normeja.
–Tämän ajan teologian kaksi pääkysymystä ovat: Ketkä hallitsevat meitä? Ketkä jäävät ulkopuolelle? Kysymys vallasta pitää ymmärtää varsinkin kehollisesta näkökulmasta, Kummel-Myrskog sanoi. Teologiaa tekevä ottaa lähes aina sorrettujen osan tai ymmärtää, että siellä missä on valtaa, on myös vastustusta. Tämä vastustus tuo toivoa, eikä vähiten siksi, että Jeesus kulkee mukana.
Jeesus kohtasi ihmisen yksilönä
TT Kati Kemppainen totesi, että suurten kansanjoukkojen keskelläkin Jeesus kohtasi ihmisen aina yksilönä. – Hän aloitti dialogin ja antoi toiselle ihmisarvon, joka tältä usein oli riistetty.
–Kenen tarpeista kirkon missio lopulta lähtee? Mitä on vallasta vapaa missio? Mitä on missio, joka ei etsi ensi sijassa oikeassa olemista, vaan joka antautuu kuuntelemaan, etsimään, kärsimään, iloitsemaan, lohduttamaan yhdessä ja pitämään esillä toivoa?
–Kyse ei ole luopumisesta siitä, mikä on meille totena ilmoitettu ja johon olemme liittyneet. Kyse on siitä, miten totuuteen – Jeesukseen tienä, totuutena ja elämänä – liittyvää valtaa harjoitetaan – nöyrästi, peilaten, kysyen, yhdessä ihmetellen ja löytäen.
Matteuksen kertomus vei syrjittyjen luo
TT Ilse Paakkinen kertoi Kiinassa toimivasta Meng-en -kirkosta. Kirkon vuonna 2006 naispuolisen kollegansa kanssa perustanut veli He sai vision luettuaan Matteuksen evankeliumin 1. luvusta Jeesuksen ja spitaalisen miehen kohtaamisesta. Hän mietti ketkä heidän yhteiskunnassaan ovat ihmisiä, joita kohdellaan kuin spitaalisia. Keitä eristetään, syrjitään ja käytetään yhteiskunnan sylkykuppina?
–Veli He sai kutsumuksen palvella ihmisiä, jotka elävät HIV:n kanssa ja jotka kuuluvat samalla muutoinkin syrjittyihin ryhmiin, kuten siirtotyöläisiin, seksityöntekijöihin ja homomiehiin, Paakkinen kertoi. Kirkon kivijalka on perustamisvaiheesta asti mukana olleet seurakuntalaiset, joista suurin osa on ikäihmisiä. He eivät jaksa enää jalkautua kaduille ihmisiä tapaamaan, mutta heillä on keskeinen rooli rukoilijoina.
Vapaaehtoisryhmät koostuvat pääosin yliopisto-opiskelijoista, joita on reservissä noin tuhat. Ryhmät toimivat kirkon perustaman Shaanxi Red Ribbon-järjestön kautta.
Lähimmäisenrakkautta some-keskusteluihin
FT Satu Saarinen ja TT, dos. Kari Kuula keskustelivat siitä, mitä Jeesus pelastajana ja Vapauttajana voi merkitä tänään. He olivat huolissaan siitä, pääseekö lähimmäisenrakkaus lainkaan näkyviin sosiaalisessa mediassa. Näemme toisemme siellä helposti vain kasvottomina olentoina, joille voi laukoa mitä tahansa.
–Miten Kristus voisi tulla näkyväksi vuorovaikutuksessa? Miten oppisimme käymään keskustelua hyväntahtoisessa hengessä, luottamusta rakentaen? Saarinen kyseli.
Kuula kannusti kuuntelemaan kärsivällisesti niitä, jotka ovat eri mieltä kanssamme. –Me näemme ihmisestä vain kuoren, Kristus näkee sydämen ja katsoo meitä hyväntahtoisesti. Ihmiselle tekee hyvää tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Teksti Pirre Saario
Symposiumin puheenvuorot löytyvät kokonaisuudessaan tallenteina täältä.
