Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kääntävätkö presidentinvaalit uuden sivun Kolumbian historiassa? Osa 1

Tämän viikon lopulla äänestetään maan uudesta presidentistä ja samalla selviää, ovatko kolumbialaiset vihdoin valmiita kääntämään uuden sivun elämässään. Miksi juuri näitä vaaleja pidetään historiallisina? Entä miten Lähetysseura tukee kolumbialaisia näinä turvattomuuden päivinä?

Monesta kolumbialaisesta tuntuu tänä päivänä aivan kuin ajassa olisi menty taaksepäin, kun päivän uutiset täyttyvät uusista väkivaltaisista konflikteista ja aseelliset joukot ympäri maata ovat jälleen aktivoituneet.

Kolumbiassa on ollut sisällisota käynnissä 1960-luvulta lähtien. Vuonna 2016 tehty rauhansopimus oli monelle helpotus, vaikka kaikkien ei ollutkaan helppoa hyväksyä entisten sissien ja aseellisten joukkojen integroimista takaisin yhteiskuntaan. 

Anteeksiantaminen ja yhdessä eläminen oli helpompaa toteuttaa paperilla kuin todellisuudessa, sillä monelle vuosikymmenien terrori oli vielä liian tuoreessa muistissa.  

Noin 150 000 ihmistä on joutunut lähtemään omilta kotiseuduiltaan rauhansopimuksen kirjoittamisen jälkeen.

Tarkkoja lukuja konfliktista kärsineistä on mahdotonta antaa, mutta arvioiden mukaan ainakin yli 260 000 ihmistä on saanut surmansa vuosina 1958–2018, puhumattakaan yli 120 000 kadonneesta, joiden kohtaloista ei koskaan tulla tietämään tarkasti.   

YK:n selvitysten mukaan Kolumbiassa on edelleen maailman eniten maan sisäisiä pakolaisia, ja raporttien mukaan noin 150 000 ihmistä on joutunut lähtemään omilta kotiseuduiltaan rauhansopimuksen kirjoittamisen jälkeen. Heistä vain alle 15 prosenttia on pystynyt käymään koulua. Mitä todennäköisemmin suurin osa maan uusista pakolaisista elää tulevaisuudessakin köyhyydessä ja epävarmuudessa. 

Santo Domingon lähiö Medellinissä

Tämän lisäksi maan talous on koetuksella: inflaatio on yhdeksän prosenttia, yli 20 prosenttia nuorista on työttömänä, ja työikäisistä noin 40 prosenttia tekee töitä epävirallisilla työmarkkinoilla. Toisin sanoen lähes puolella maan väestöstä jokapäiväinen selviytyminen on riippuvaista pimeästä taloudesta.   

Nämä räikeät esimerkit maan kukoistavasta epätasa-arvosta ja liian monelta puuttuvista ihmisoikeuksista luovat Kolumbian nykytilanteesta pimeämpää kuvaa verrattuna kuuden vuoden takaiseen historialliseen rauhansopimuksen kirjoittamishetkeen.   

Kaksi Lähetysseuran tukemaa kyläläistä sai surmansa – väkivaltaisuudet jälleen osana kolumbialaisten arkea  

Vuosi 2022 alkoi väkivallan ja konfliktien merkeissä, kun Araucan maakunnassa Venezuelan rajalla kuoli 30 ihmistä aseellisissa yhteydenotoissa. Läpi kevään on raportoitu väkivaltaisuuksista ympäri Kolumbian maakuntia, esimerkkinä armeijan ja huumekartellin välillä tapahtunut yhteenotto siviilien keskuudessa Putumayossa.  

Keväällä koettiin jälleen sekasorron hetkiä “aseistettujen lakkojen” alkaessa: Aseelliset joukot pysäyttivät liikenteen isoilla valtateillä seitsemässä maakunnassa. Ne käyttivät voimakeinoja, kuten sytyttivät autoja tuleen ja estivät näin ihmisiä poistumasta kaupungeista ja tekemästä työtään viiden päivän ajan.    

Ihmiset joutuvat elämään koko ajan epävarmuudessa, kuoleman tai pakolaisuuden pelossa.

Myös Lähetysseuran yhteistyökumppanit ovat saaneet osansa maan kiristyneestä tilanteesta. Edwin Mosquera, Lähetysseuran ja Suomen ulkoministeriön rahoittama Comunidades por la Vida/Kestäviä kyläyhteisöjä Kolumbiaan -hankkeen koordinaattori, kertoi järkyttävästä tapahtumasta keväällä:  

Kaksi hankkeessa mukana ollutta nuorta, Christian Camilo Arboleda ja Yorleys Antonio Beltrán Ramos, saivat surmansa päädyttyään tulitaistelun keskelle Antioquian maakunnassa. Tapahtuma järkytti koko yhteisöä, sillä koskaan aikaisemmin Lähetysseuran hankeen piiriin kuuluneita ei ole kuollut Kolumbiassa.  

Vierailu Mutatan yhteisössä. Surmansa saanut nuori Christian Camilo Arboleda on kuvassa kolmas vasemmalta.

Tänä vuonna alkaneessa Lähetysseuran hankkeessa tuetaan syrjäisillä seuduilla asuvia yhteisöjä, jotka ovat kärsineet tai kärsivät edelleen erityisen paljon sisällissodan ja aseellisten joukkojen ristitulessa.  

Hankkeen avulla yhteisön jäseniä koulutetaan ihmisoikeuksien merkityksestä, vahvistetaan yhteisöjen tukiverkostoja ja omia tapoja selvitä epävakailla alueilla. Lisäksi tavoitteena on osoittaa sekä kansallista että kansainvälistä tukea yhteisöille, jotka ovat usein yksin konfliktien keskellä.  

Mosqueran mukaan historia toistaa jälleen itseään, ja yhteisöjen alueilla eletään uutta väkivallan ja pelon aaltoa.  

”Viimeisten kuukausien aikana meidän on ollut hyvin vaikea päästä vierailemaan hankkeidemme alueilla, koska aseelliset joukot ovat tunkeutuneet tukemiemme yhteisöjen asuinalueille. Ihmiset joutuvat elämään koko ajan epävarmuudessa, kuoleman tai pakolaisuuden pelossa”, Mosquera lisää.  

Edwin Mosquera, Kestäviä kyläyhteisöjä Kolumbiaan -hankkeen koordinaattori.

Miksi vaalit ovat erityisen historialliset kolumbialaisten turvallisuuden kannalta? 

Syitä maan tilanteen kiristymiselle on monia, mutta yksi keskeisimmistä on juuri vaalit. Kuusi vuotta rauhansopimuksen jälkeen on käynyt selväksi, että koko maata koskeva rauha on edelleen hyvin kaukana kolumbialaisten todellisuudesta.   

Vaaleja pidetään erityisen merkittävinä, koska maan poliittinen suunta voi saada sunnuntaina täyskäännöksen. Sunnuntaina 29.5. järjestetyn ensimmäisen kierroksen jälkeen toiselle kierrokselle selviytyivät vasemmistolainen entinen sissitaistelija Gustavo Petro ja populistiksi luonnehdittu itsenäinen ehdokas Rodolfo Hernández. 

Vastakkainasettelu näiden kahden ehdokkaan on merkittävä, sillä Rodolfo Hernández edustaa perinteisempää oikeistoa, kun taas Gustavo Petro olisi ensimmäinen vasemmistolainen presidentti Kolumbian historiassa.  

Vaalimainos Kolumbiassa kesällä 2022.

Kolumbian kaikki entiset presidentit ovat ajaneet perinteistä konservatiivista ja oikeistolaista politiikkaa, ja heidän on sanottu tulevan samoista poliittisista verkostoista. Neljä edellistä näin pitkälle päässyttä vasemmistolaista presidenttiehdokasta on kaikki murhattu ennen vaalituloksien ratkeamista, kertoo Lähetysseuran rauhan ja sovinnon työn asiantuntija John Hernández.   

Vastakkainasettelun maassa kolumbialaiset ovat jakautuneet myös jyrkästi näiden kahden ehdokkaan välille. Monet kaipaavat muutosta ja uutta suuntaa, jota ei ole vielä koettu Kolumbian historiassa.  

Neljä edellistä näin pitkälle päässyttä vasemmistolaista presidenttiehdokasta on kaikki murhattu ennen vaalituloksien ratkeamista.

Gustavo Petro on ehdottanut tuoreita ideoita, kuten valtion rahojen tasaisempaa jakautumista köyhemmän väestön hyväksi ja taistelua kolumbialaisia kurittavaa ilmastonmuutosta vastaan. Ennen kaikkea hän on luvannut vahvistaa rauhansopimusta ja rauhoittaa konflikteja, mihin moni myös uskoo entisen sissitaistelijan pystyvän.  

Toisaalta vasemmistolaista ehdokasta pelätään, sillä naapurimaan Venezuelan kohtalo on monella mielessä. Kun varsinkin suuret yritykset käyttävät Kolumbiassa merkittävää valtaa, pelkäävät monet niiden myös lähtevän Kolumbiasta muihin maihin vasemmistolaisen presidentin hallituksen aikana. Näin ollen Rodolfo Hernándezin perinteisempi linja ja lupaukset korruption kitkemisestä vaikuttavat monesta turvallisemmalta vaihtoehdolta.  

 

Neljä näkökulmaa turvallisuuteen  

Maa on jälleen tapansa mukaan hyvin jakautunut. Sunnuntain vaalitulos tulee olemaan monelle suuri ilon aihe, mutta samalla puolet maasta tulee olemaan peloissaan oman tulevaisuutensa puolesta. Oli lopputulos mikä tahansa, pelko tuloksen aiheuttamasta väkivaltaisuuksien aallosta on todellinen.  

Viimeiset viikot ennen presidentinvaalin toista kierrosta ovat olleet jälleen raskaita uutisten lukemisen kannalta – päivittäinen kysymys ei ole niinkään ollut se, onko väkivaltaisuuksia tapahtunut, vaan missä ne ovat tapahtuneet. Tämän lisäksi jo nyt arvioidaan 290 kunnan olevan korkean riskin alueita aseellisten joukkojen ollessa läsnä vaaliuurnilla.   

Sunnuntain 19.6. jälkeen tiedetään mihin suuntaan kolumbialaiset astuvat tulevaisuuden ja ennen kaikkea turvallisuuden tiellä. Näitä tuloksia odotellessa jaamme vielä muutaman lausutun ajatuksen rauhan, turvallisuuden ja ihmisyyden puolesta:  
 

Kolumbialainen taksikuski Jonathan:
Niin kauan kuin maassamme jyllää korruptio, meillä on nälkäisiä ihmisiä koko maa täynnä. Ja niin kauan kuin on nälkää, on rauhan kestävä rakentaminen mahdotonta.   

Kolumbian luterilaisen kirkon piispa Atahualpa Hernández:  
Maan pitkä historia väkivallan ja epäluottamuksen kulttuurissa vaikuttaa yhä tänä päivänä kykyymme luottaa toisiimme ja rakentaa uutta. Meidän täytyy ensimmäiseksi löytää usko ja luottamus uuden alun mahdollisuuteen.  

Lähetysseuran psykososiaalisen rauhanrakentamisen asiantuntija Riina Isotalo:
Kestävä rauha ei ole mahdollista, jos ihmiset eivät luota toisiinsa yhtään. Jos sota ja konfliktit loppuvat muodollisesti siihen, että aseet vaikenevat ja kirjoitetaan rauhansopimus, se merkitsee välittömän aseellisen väkivallan loppua, mutta tämä ei aina yksistään riitä. Ihmisten sosiaaliset suhteet, yhteiskunnan sidokset eli tämä kudos, joka pitää meitä yhdessä, ei välttämättä korjaudu itsestään, vaan juuri siihen tarvitaan ulkopuolista tukea.   

Kestäviä kyläyhteisöjä Kolumbiaan -hankkeen koordinaattori Edwin Mosquera: 
”Monet ihmiset joutuvat elämään uudestaan kauhuja 20 vuoden takaa – ja silti yhteisöistä kumpuaa voimaa ja ne jaksavat vastustaa, elää eteenpäin väkivallan uhasta huolimatta. Mutta tarvitsemme yhteiskunnan, jossa kaikilla on oikeus ihmisoikeuksiin, tarvitsemme takuita rauhasta, tarvitsemme vihdoin todellisen hengähdystauon sodasta.”   

Jatkamme aiheesta kesäkuun lopulla, missä analysoimme presidenttivaalin tuloksia ja niiden vaikutusta maan turvallisuuteen ja työhömme Kolumbiassa.

Jos rauhantyö kiinnostaa, voit kuunnella podcastin Miten luoda rauhaa sisällissodan runtelemassa Kolumbiassa? Podcast: Miten luoda rauhaa sisällissodan runtelemassa Kolumbiassa? – Suomen Lähetysseura (suomenlahetysseura.fi)  

Teksti, Anna Lunden