Kaikki kolme autoa, joilla matkaa tehtiin, juuttuivat mutaan yksi kerrallaan. Sadevesi muutti maaperän velliksi. Yleensä tällainen sää aiheuttaa maanvyöryjä, mutta ei tällä kertaa. Vesi ohjautui kauniisti ojia pitkin rinnettä alas.
Silloin sateessa läpimäräksi kastunut Elina Lehikoinen näki sen, mitä oli tullut katsomaan: Näin toimii Lähetysseuran tukema ilmastotyö Etelä-Etiopiassa.
Lehikoinen on ilmastotyön asiantuntija, joka vieraili lokakuussa sekä Etiopiassa että Tansaniassa tutustumassa ilmastohankkeisiin. Lähetysseura tukee kummassakin maassa työtä, jolla pyritään luonnonkatastrofien ehkäisyyn, kuivuuden keskellä selviytymiseen ja ympäristön vehreyttämiseen.
”Yhteistyöjärjestömme ammattitaito teki minuun vaikutuksen – he todella tuntevat ekosysteeminsä. Kun muutos näkyy jo kuudessa kuukaudessa, en malta odottaa mitä vielä saadaan aikaiseksi”, Lehikoinen sanoo.
Vaikka Etiopian nälänhätä on ollut uutisissa Suomessakin, maa on iso ja alueelliset erot ovat suuria. Toiset alueet kärsivät kuivuudesta, toiset tulvista. Siksi työmuodot täytyy valita aina alueen mukaan.
Lehikoinen on ympäristötekniikan tohtori ja vesi-insinööri, joten ei ole ihme, että hän innostui nähdessään miten valtavia vesimääriä saatiin hallittua pienessä maaseutukylässä. Lähetysseurassa hän ensimmäistä kertaa todisti, miten teoria toimii käytännön kehitysyhteistyössä.
Kaivo täyttyi ja vedenhaku helpottui
Kun Lehikoinen vieraili hankekylässä, rankkasade tuli kuin tilauksesta. Se näytti, miten vettä ohjaamaan kaivetut rakenteet – ojat ja sadeveden viivytysaltaat – toimivat Etiopiassa.
”Oli hienoa nähdä ojat ja altaat ensin kuivina, ja kun alkoi sataa, vesi valui niitä pitkin rinnettä alas suunnitellusti. Näin pintamaa ja ravinteet jäivät paikoilleen eivätkä valuneet mutavyörynä alla olevaan laaksoon.”
Viivytysaltaiden ansiosta vesi imeytyy maahan, jolloin saadaan uusi etu: Kylän kaivo täyttyy. Yksi alueen asukkaista, Aster Abraham, kertoi hakeneensa vettä aikaisemmin kahden tunnin kävelymatkan päästä.
”Nyt saan veden kaivosta vartissa”, Aster iloitsee.
Kirkko ilmaston asialla
Etiopiassa ja Tansaniassa luterilaiset kirkot ovat ottaneet ilmastokriisin asiakseen, sillä ilmasto-olot vaikeuttavat miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää jo nyt. Tulevaisuus ei näytä valoisammalta, ellei jotain tehdä. Rukoilemisen lisäksi molemmat kirkot tarttuvat käytännön työhön: Tansanian johtava piispa on järjestänyt puunistutuskampanjoita, ja Etiopian kirkon kehitystyöjärjestö tuo ihmisille esimerkiksi vaihtoehtoisia tulonlähteitä, parempaa vedenjakelua ja vehreämpää elinympäristöä.
”Veden kulun säätelyn lisäksi kylään ollaan istuttamassa puita, jotka parantavat koko alueen maaperää. Kun hyvässä maassa pystytään kasvattamaan kasveja ja hedelmiä, niistä saa ruokaa ja myytävää”, Lehikoinen kertoo.
Samanlaista työtä tehdään Lähetysseuran tuella useissa kylissä Etiopian lisäksi Tansaniassa ja Nepalissa.
Muutos näkyy jo
Lehikoinen aloitti työnsä Lähetysseurassa kesäkuussa, ja on ollut vaikuttunut siitä, että lähes kaikki rakentuu pitkäkestoisen työn pohjalle.
”Muutoksen pystyy näkemään, kun työ on osa jatkumoa eikä sitä tehdä irrallisina projekteina.”
Mutta mitä kävi mutaan juuttuneille autoille?
Kylien asukkaat tulivat sankoin joukoin apuun, ja köysien avulla kiskottuina autot pääsivät yksitellen jatkamaan matkaansa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista selvitään juuri näin: Toinen toistamme auttaen.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin***
Teksti: Virve Rissanen
