Karen Huaylluco on yhtä hymyä ruudun toisessa päässä, kun hän vastaa videosoittooni Bolivian luterilaisen kirkon toimistossa, Bolivian pääkaupungissa La Pazissa. Syytä hymyyn toki löytyy, sillä hän on aloittanut työnsä kirkon kehitysosaston päällikkönä- ensimmäisenä naisena koskaan kyseisessä tehtävässä.
“Vaikka 90 prosenttia kirkkomme työntekijöistä tuki valintaani, oli ilmassa silti myös vastustusta – että nainen muka näin vaativaan työhön! En olisi tässä, ellei niin moni nainen ennen minua olisi tehnyt uhrauksia, jotta meillä naisilla on nyt mahdollisuus unelmoinnin sijaan tehdä asioita maamme hyväksi.”
Valtaosa kirkon vaikutuspiirissä olevista ihmisistä, niin kirkossa kuin kunnissakin, on edelleen tottuneita siihen, että mies on ohjaksissa. Huayllucolla on kuitenkin normaalia enemmän omakohtaista kokemusta diakonityöstä, kehitysyhteistyöstä ja ilmaston muutoksen vastaisesta työstä. Hänellä on sosiaalityön koulutus ja vuonna 2018 hän aloitti työt kirkon hankkeessa, jossa tuettiin eristyksissä olevilla alueilla asuvien ihmisten elinoloja ja taistelua ilmastonmuutosta vastaan.
”Meillä naisilla on nyt mahdollisuus unelmoinnin sijaan myös tehdä asioita maamme hyväksi.”
“Pidin todella paljon maaseudulla ja luonnon keskellä työskentelystä. Siellä näkee, mistä ihmisillä todella on pulaa ja miten voimme tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia juuri heidän tarpeidensa mukaisesti. Opin todella arvostamaan tätä työtä, mitä teemme yhdessä ihmisten omista tarpeista käsin.”
Kun haku diakonityön johtoon aukesi loppuvuodesta 2022, Huaylluco työskenteli Bolivian luterilaisen kirkon johdon assistenttina. Vaikka hän koki oppineensa paljon ja kaipasi hän takaisin käytännön työn pariin. Haku suuriin saappaisiin kuitenkin jännitti liikaa. Kun paikkaan ei löydetty ensimmäisellä kierroksella sopivaa tekijää, rohkaistui Huaylluco ystävänsä kannustamana hakemaan työhön. Hänelle soitettiin jo seuraavana päivänä työtarjouksen kanssa. “He toivoivat ainoastaan, että en muuttuisi, vaan tekisin aina työtä omana, iloisena itsenäni.”
Boliviassa kolmanneksi eniten nälänhätää Latinalaisessa Amerikassa
Huayllucoan kaltaisia tekijöitä kaivataan tällä hetkellä Boliviassa enemmän kuin koskaan, sillä pelko ilmaston muuttumisesta kasvaa päivä päivältä. Ilmasto kurittaa bolivialaisia joka vuosi yhä rankemmin ja päivittäisen epävarmuuden kanssa on ollut pakko oppia elämään. Sään ääri-ilmiöt, kuten liian pitkään kestäneet kuivat kaudet tai kylmenevä ilmasto, ovat tehneet jo valmiiksi köyhien bolivialaisten elämästä tuskaisen hankalaa. Maailmanpankin mukaan yli kolmas osa bolivialaisista elää köyhyydessä. Kun kuivuus estää maanviljelyn onnistumisen, nälänhätä lisääntyy entisestään.
Epävarmuus ravinnosta kasvaa Latinalaisessa Amerikassa nopeammin kuin missään muualla, kuten käy ilmi YK:N Maatalous- ja elintarvikejärjestön vuonna 2022 julkaisemasta raportista. Nälkää näkevien määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2015-2021 välillä. Yli kolmasosalla maanosan ihmisistä ei ole varmuutta seuraavan päivän ruuasta.
Raportin mukaan Boliviassa kärsitään kolmanneksi eniten nälänhädästä Latinalaisessa Amerikassa. Huayllucon mukaan viimeiset kaksi vuotta ovat olleet erittäin arvaamattomia viljelyn suhteen, ja kokonaisten menetettyjen satojen vuoksi, monella ei ole enää varaa jatkaa viljelemistä.
Nälänhätä ja maanviljelyn epävarmuus vaikuttaa myös bolivialaisten lasten terveyteen.
“Suoraan sanoen olen hyvin huolestunut Bolivian tilanteesta ja maamme siskoista ja veljistä. Ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien lisäksi meillä on voimakas inflaatio, jonka takia emme yhtään tiedä, kuinka paljon hinnat nousevat huomenna tämän päivän hinnoista. Nyt jo kananmunat, sokeri, maissi ovat liian kalliita monelle. Suurin pelkomme on, että pian myös jauhojen hinta karkaa käsistä.”
Bolivian terveysministeriön mukaan krooninen aliravitsemus koskee jopa 16 prosenttia maan lapsista. Nälänhätä ja maanviljelyn epävarmuus vaikuttaa myös bolivialaisten lasten terveyteen.
“Pelkäämme, että säiden vaihtelut yhdessä aliravitsemuksen kanssa vaikuttavat myös lasten yleiseen terveyteen. Olemme esimerkiksi huomanneet tänä vuonna, miten paljon enemmän kirkon tukemilla lapsilla on hengitysvaikeuksia ja esimerkiksi keuhkokuumetta on selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina. “
Suma Sartawi – hyvää kävelyä
Bolivia on vastakohtien maa, mikä näkyy myös ilmastonmuutoksen vaikutuksissa. Ennennäkemätön kuivuus on koskettanut lähes puolta miljoonaa perhettä, kun taas toisaalla tulvat ovat hankaloittaneet yli 13 000 perheen elämään, kertoo Bolivian siviilipuolustusministeriö Mongabay-verkkolehden artikkelissa. Luonnonilmiöt vaikuttavat luonnollisesti raskaimmin maalla asuviin ihmisiin, joista yli kolmas osa elää jo äärimmäisessä köyhyydessä.
“Pyrimme kirkkona auttamaan heitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Haluamme kulkea heidän rinnallaan näiden haasteiden keskellä”, kertoo Huaylluco .
Tukemista, rinnalla kulkemista, ilmastonmuutoksen karulla tiellä tarvitaankin enemmän kuin ennen. Hankkeen nimi Suma Sartawi” on aymaraa, ja karkeasti suomeksi käännettynä se tarkoittaa “hyvää kävelyä”. Hankkeen ideana on tukea maalla asuvia bolivialaisia, joista suuri osa kuuluu Aymara-alkuperäiskansaan ja auttaa heitä näin selviytymään itsenäisesti ilmastomuutoksen ytimessä. Maalla asuville yhteisöille asennetaan puhtaan veden järjestelmiä, opetetaan heitä pitämään huolta vesijärjestelmästä, he saavat koulutusta erilaisista viljelymenetelmistä, jotka auttavat sopeutumaan paremmin arvaamattomaan säähän. Lisäksi he saavat tietoa ihmisoikeuksista, jotta he osaavat vaatia oikeuksiaan myös kriisien keskellä. Hankkeen avulla tuetaan noin 100–120 perhettä.
“Ekoteologia koskettaa meitä kaikkia”
Huayllucon mukaan noin puolet tuen piirissä olevista ihmisistä on kristittyjä, mutta luonnon suojeleminen puhuttelee bolivialaisia uskonnosta riippumatta. Monet saattavat myös kiinnostua kirkon toiminnasta, samalla kun he huomaavat, että kirkko on tullut auttamaan kaikkein köyhimmässä asemassa olevia, ei käännyttämään.
“Ekoteologian kannustaa meitä suojelemaan Jumalan luomakuntaa. Tämä on meidän kaikkien maa, meitä kaikkia koskeva ongelma.”
Huayllucon mukaan työn onnistumisen kannalta tärkeintä on saada bolivialaiset ymmärtämään, että heidän täytyy sitoutua hankkeeseen ja uusiin tapoihin elää ja viljellä. On tärkeää, että jaetut, yhteiset arvot ovat työn pohjana.
“Minä en ole vain Karen, tai kirkon työn asiantuntija – olen kristitty, kirkkomme jäsen, ja näin ollen on myös minun vastuullani pitää lähimmäisestämme, ympäristöstämme huolta ja jakaa tämä ajatus myös muiden kanssa.”
”Tämä on meidän kaikkien maa, meitä kaikkia koskeva ongelma.”
Teksti, Anna Lundén
