Tetari Devi Paswanin kotikylässä ei ollut aiemmin tarpeeksi juomavettä, puhumattakaan käsienpesumahdollisuudesta. Kun koronapandemia alkoi, puhtaan veden merkitys kasvoi entisestään rutiköyhässä yhteisössä Sarlahin piirikunnassa, joka sijaitsee Nepalin alankoalueella, Terailla.
“Meidän piti mennä läheiselle joelle käsienpesua ja jopa juomaveden hakua varten. Meillä ei ollut tarpeeksi rahaa ostaa saippuaa ja desinfiointiaineita”, kylän naisjohtaja Bibekiya Ram kertoo.
Yhteisöön kuuluu yli 300 chamar- ja paswan-vähemmistöjen jäsentä. Nämä kastit ovat niin sanottuja alakastisten dalitien kasteja, jotka kuuluvat hyvin syrjittyyn vähemmistöön Nepalissa. Suurin osa daliteista ei omista omaa maata vesihanan tai vessan rakentamiseen. Näiden yhteisöjen dalitit työskentelevät matalapalkkaisina vuokratyöntekijöinä esimerkiksi tiilitehtaissa.
“Meillä ei ollut tarpeeksi rahaa ostaa saippuaa ja desinfiointiaineita”
“Käsienpesumahdollisuudet ovat edelleen laajalti puutteellisia jopa Terain kaupunkialueilla, mutta etenkin näiden syrjäytyneiden yhteisöjen keskuudessa”, Lähetysseuran kumppanijärjestö SUS:n johtaja Bimala Gayak kertoo.
Yhteisö kuuli koronataudista ensimmäisen kerran tammikuussa 2020. Koronavirukseen liittyvät huhut ja väärä tieto aiheuttivat ahdistusta yhteisössä. Sellaiset myytit kuin “jos yksi henkilö on saanut virustartunnan, kaikki kyläläiset kuolevat” ja “kuuma kurkumavesi parantaa immuniteettia” liikkuivat alueella sitkeästi.
Pandemia pahensi kastisyrjintää
Koronavirus on riepotellut köyhää Nepalia useilla aalloilla, joista toistaiseksi rajuin koettiin keväällä 2021 deltavariantin saavuttua Intian avoimen rajan yli pohjoiseen naapurimaahan. Tartunnat lähtivät räjähdysmäisesti kasvuun, sairaalat täyttyivät ja lisähappi loppui, hautausroviot paloivat yötä päivää. Nepal aloitti jälleen uuden, tiukan yhteiskunnan sulkutilan sekä liikkumisen rajoitukset.
Elokuun puolivälissä tilanne on hetkeksi lieventynyt. Nepalissa todetaan yhä 3000–4000 uutta koronatapausta päivittäin, ja koronapositiivisten määrä testatuista on noin 25 prosenttia. Kaikkiaan maassa on kuollut yli 10 150 ihmistä koronavirukseen ja sairastuneita on 720 000 (13.8). Todellisuudessa lukujen arvioidaan olevan korkeammat.
Suorien vaikutusten lisäksi pandemian aiheuttamat lieveilmiöt ovat köyhälle maalle synkät. Puolet nepalilaisista menetti toimeentulonsa toukokuussa 2021, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicefin tuottama kyselytutkimus. Yli kahdeksan miljoonaa lasta on joutunut pois koulusta eri sulkutilojen takia.
Erityisesti Nepalin daliteihin pandemia on iskenyt suhteettoman paljon. Dalitien oikeuksien parissa työskentelevän Samata Foundationin tutkimuksen mukaan jopa 82 prosenttia daliteista oli kokenut taloudellisia haasteita pandemian ensimmäisen aallon aikana vuonna 2020.
Sama säätiö raportoi tänä vuonna, että myös daliteihin kohdistuva syrjintä lisääntyi pandemian myötä. Vuonna 2020 raportoitiin 80 kastisyrjintään liittyvää tapausta, mikä oli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös dalitien pahoinpitelyt ja murhatapaukset lisääntyivät huomattavasti – siitäkin huolimatta, että maa on julistanut itsensä vapaaksi kastisyrjinnästä.
Kehitysyhteistyö vastasi kriisiin
Ennen pandemian alkua Lähetysseuran tukema dalitien elinolojen parantumiseen keskittyvä kehitysyhteistyöhanke keskittyi pitkäjänteiseen kehitykseen. Hankkeessa Terain vähemmistökyliin perustettiin naistenryhmiä ja yhteisöryhmiä sekä tuettiin niitä koulutusten ja pienrahoituksen kautta.
Yhteisöt ovat saaneet tietoa omista oikeuksistaan: Heitä on neuvottu henkilötodistusten, syntymätodistusten ja maaoikeuksien saamisessa. Dalitien toimeentuloa on tuettu maatalouden ja eläinten kasvatuskoulutuksin sekä esimerkiksi pienkastelujärjestelmien ja kaivojen rakentamisella.
“Meillä on nyt juomavettä ja käsienpesupiste.”
Pandemian alettua Lähetysseuran Nepalin kehitysyhteistyöhankkeita muokattiin vastaamaan koronakriisiin, ja työ on jatkunut läpi pandemian. SUS havahtui Paswanin kotikylän vesihaasteisiin ja patisti paikallisviranomaisia järjestämään kiireellisesti vesi- sekä käsienpesupisteitä alueelle.
Paikallishallinto kuitenkin ilmoitti, että ehdotukseen ei ole varaa. Apu järjestyi Lähetysseuran tukeman hankkeen puitteissa.
“Pandemian alettua ympäristömme on puhtaampi. Meillä on juomavettä sekä käsienpesupiste”, Paswan sanoo. Kylään jaettiin myös desinfiointiaineita ja kasvomaskeja.
“Nyt tunnemme olomme puhtaammaksi ja turvallisemmaksi virukselta”, Bibekiya Ram lisää.
Teksti Mimosa Hedberg
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin ***
Työ Nepalissa jatkuu
- Lähetysseuralla työskentelee Nepalissa nyt maajohtaja Juha Valta sekä viestinnän asiantuntija Mimosa Hedberg, joka aloitti työnsä Nepalissa vuonna 2018. Alkuvuodesta aloittanut hankehallinnon asiantuntija Terhi Teiskonlahti työskentelee toistaiseksi Suomesta käsin.
- Maassa on myös 11 Lähetysseuran nepalilaista työntekijää. Joukko on saanut vahvistusta kolmesta uudesta työntekijästä, jotka työskentelevät EU:n rahoittaman ihmisoikeushankkeen parissa.
- Lähetysseuran Nepalin-hankkeiden työ on edennyt läpi koronapandemian. Osaa varoista on siirretty vastaamaan nimenomaan pandemian synnyttämään inhimilliseen hätään.
