Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Arkkipiispa vihki käyttöön uudistuneen toimintakeskuksen Jerusalemissa

Vuonna 1887 anglikaanipappilaksi valmistunut, Suomen Lähetysseuran 1950-luvulla ostama rakennus vihittiin remontin jälkeen uudelleen käyttöön 22.1.2020. Kuva Maria Paulasaari

Lähetysseuralla on tällä viikolla syytä juhlaan. Keskiviikkona arkkipiispa Tapio Luoma vihki käyttöön Felm-keskuksen vanhan osan, eli ns. alatalon, pitkän remontin jälkeen, ja torstaina uudistuneessa toimintakeskuksessa vietetään avointen ovien päivää.

”Lähetysseuran työ tällä alueella on monipuolista ja vaikuttavaa. Työn keskiössä on rauhan edistäminen, toivon välittäminen ja ihmisten tulevaisuudennäkymien kirkastaminen niin, että tulevaisuus on odottamisen arvoinen. Paikka on rauhantyön tekemiseen haastava, ja siitäkin syystä kristittyjen läsnäolo alueella on tärkeä ja Lähetysseuran kaltaista suomalaista organisaatiota tarvitaan”, sanoi Luoma vierailullaan Jerusalemissa.

Keskiössä heikoimmassa asemassa olevat

Lähetysseuran työn keskiössä ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Lähi-idässä järjestö tekee työtä rauhan edistämiseksi muun muassa vahvistamalla lasten ja nuorten oikeuksia, tukemalla rauhankasvatusta ja uskontojen välistä vuoropuhelua. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi opettajien koulutusta konfliktien ratkaisemisessa ja rasismin kitkemisessä, pakolaislasten koulutusta, oikeusavun antamista ja psykososiaalista tukea sekä lastensuojelun ja koulutuksen kehittämistä.

Tärkeä osa työtä on julistus- ja kasvatustyö kristillisen SAT-7 televisioaseman kautta. Lähetysseura on yksi SAT-7-medialähetyskanavan perustajista ja kanava tavoittaa yli 30 miljoonaa ihmistä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella.

“Lähetysseuran työllä Lähi-idässä on kaksi painopistettä: lasten ja nuorten parissa tehtävän kasvatustyön tukeminen ja eri ryhmien välisen kohtaamisen ja dialogin mahdollistaminen. Uudistettu alatalo tulee palvelemaan näitä päämääriä. Tavoitteena on lisätä uskontodialogiin liittyvää koulutus- ja kohtaamistoimintaa, lasten ja nuorten leiritoimintaa sekä vahvistaa yhteistyössä suomalaisten seurakuntien uskonto-osaamista”, sanoo Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluepäällikkö Jukka Hautala.

Lähi-idän työn keskus

Lähetysseuran työ Lähi-idässä alkoi vuonna 1924, ja vuodesta 1950 Lähetysseura on toiminut nykyisessä, myös Shalhevetjah-nimellä tunnetussa keskuksessa, joka sijaitsee arvokkaalla ja keskeisellä paikalla Jerusalemin sydämessä. Keskus siirtyi Lähetysseuran omistukseen 1950-luvun lopussa.

Felm-keskus on nykyäänkin Lähi-idän työn kotipesä ja hallinnollinen keskus, ja lisäksi siellä järjestetään muun muassa koulutuksia, messuja, kumppanitapaamisia ja tilaisuuksia. Keskus tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa eri yhteiskunta-, uskonto- ja kulttuuritaustasta tulevat ihmiset voivat tavata ja jakaa kokemusmaailmaansa väkivallattomassa ja rauhaa rakentavassa ympäristössä.

Keskuksella on myös toimistotiloja, asuntoja ja vapaaehtoisten majoitustiloja. Kriisitilanteissa Felm-keskus on suomalaisten virallinen kokoontumispaikka, jonka alakerrassa on pommisuoja ja tila kaasuiskuilta suojautumiseen.

”On kunniatehtävä saada vihkiä talo uudelleen käyttöön ja se korostaa paikan merkitystä. Lähetysseura on halunnut satsata keskukseen, mikä kertoo uskosta kristillisen työn ja rauhanedistämisen mahdollisuuksiin – ja tätä työnäkyä on helppo tukea”, Luoma sanoo.

Arkkitehtuuriltaan arvokas talo

Rakennus on arvostetun israelilaisen arkkitehdin Conrad Schickin suunnittelema ja rakennushistoriallisesti merkittävä kohde. 1887 rakennettu talo oli ennen korjausta pahasti rapistunut ja odottanut remontointia vuosia. Perusteellinen korjaustyö oli edellytys sille, että toimintaa voitiin jatkaa ja kehittää.

Alatalon remontti maksoi kokonaisuudessaan 3,1 miljoonaa euroa ja oli monivuotinen prosessi. Suojelumääräykset ja erilaiset rajoitukset ovat edellyttäneet vaativia suunnitteluratkaisuja, säännelleet materiaalivalintoja ja lisänneet korjaus- ja remonttikustannuksia. Nyt rakennus on nyt perusteellisesti remontoitu nykyajan vaatimusten mukaisiksi ja osa tiloista on voitu tehdä esteettömiksi.

Lähetysseuran ulkomaantyön johtajan Tero Norjasen mukaan läsnäololla Jerusalemissa on myös muita merkityksiä.

”Kristittyjen järjestöjen pysyvä läsnäolo Lähi-idässä on koko ajan muuttunut haastavammaksi ja monet organisaatiot ovat syystä tai toisesta joutuneet luopumaan toimitiloistaan. Lähetysseuran toimitilat Jerusalemissa ovat toiminnan legitimiteetin ja jatkuvuuden kannalta tärkeässä roolissa”, Norjanen sanoo.

Rauhantyö antaa paljon mahdollisuuksia

Avajaisjuhlallisuuksiin osallistui keskiviikkona vajaat sata kutsuvierasta, joiden joukossa oli paitsi Lähetysseuran yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä, myös paljon suomalaisia arvovieraita ja Lähetysseuran vanhoja työntekijöitä. Avajaisten loppusanat sanoi Helsingin piispa ja Lähetysseuran puheenjohtaja Teemu Laajasalo, joka pitää Lähetysseuran rauhantyötä Lähi-idässä suurena mahdollisuutena.

”Kristityillä on monella tapaa erityinen pelipaikka kaikessa rauhanvälityksessä. Evankeliumissa annetun tehtävän lisäksi kristityillä on Lähi-idässä pitkät perinteet ja usein hyvät suhteet eri suuntiin”, Laajasalo muistuttaa.

Felm-keskuksen ja sen alatalon historiasta voit lukea Alatalon vuosikymmenet Jerusalemissa.