Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Alatalon vuosikymmenet Jerusalemissa: Toiminnastaan talo tunnetaan

Felm-keskuksen alatalossa oli alkuvuosina heprealainen koulu ja päiväkoti. Teologian maisteri Aili Havas teki keskuksessa pitkän päivätyön. Kuva Museovirasto/Suomen Lähetysseuran kokoelmat

Felm-keskuksen alatalo Jerusalemissa valmistui vuonna 1887 anglikaanisen kirkon pappilaksi. Sen on suunnitellut arkkitehti Conrad Schick. Se toimi myöhemmin synnytyslaitoksena ja englantilaisen armeijan tukikohtana Brittiläisen mandaatin aikana. Suomen Lähetysseuran työ Palestiinassa alkoi vuonna 1924. Lapsi- ja koulutyön laajennuttua tuli tarve isompien tilojen hankkimiseksi.

1950-luku: Talo ostettiin lastenkodiksi

Suomen Lähetysseura vuokrasi talon Church Missionary Societylta 1950 ja osti sen tontteineen 1955.  Siihen siirtyivät hepreankielinen lastentarha ja koulu, ja se rekisteröitiin nimellä Shalhevetja (Herran liekki). Jerusalemissa keskus tunnetaan edelleen nimellä Finnish School.

1930-luvulla syntynyt hepreankielinen seurakunta jatkoi toimintaansa talossa.

1960-luku: Talo sai kaverikseen ylätalon

Uusi koulurakennus ja kirkkosali (ylätalo) valmistuivat 1963. Seurakunnan toiminta siirtyi ylätaloon. Vanhaa taloa alettiin kutsua alataloksi. Shalhevetja-seurakunta oli suurimmillaan 1960-luvulla. Se jakaantui 1969.

Koulutoiminta juutalaisoppilaille päättyi Israelin lakimuutoksen vuoksi 1968. Ulkomaalaiset eivät saaneet opettaa juutalaislapsia. Kouluun otettiin kristittyjä arabiperheiden lapsia.

1970-luku: Koulu loppui ja kurssi- ja leiritoiminta alkoivat

Arabinkielinen lastentarha aloitti toimintansa 1972 ja hepreankielinen lastentarha käynnistettiin 1974. Kun arabilasten lastentarha siirtyi kirkon toiminnaksi ja koulutoiminta päättyi 1976, alatalo alkoi toimia nimellä Kristillinen työkeskus Shalhevetja. Keskeisinä työmuotoina oli seurakunta-, lastentarha-, kirjallisuus- ja vanhainkotityö. Työtä jalkautettiin myös keskuksen ulkopuolelle kumppaneiden kanssa tehtäväksi työksi.

Tiloja tarjottiin paikallisten heprean- ja arabiankielisten seurakuntien käyttöön. Keskuksen tiloissa järjestettiin kursseja ja leirejä. Suomenkieliset jumalanpalvelukset ja raamattupiiri tulivat osaksi säännöllistä toimintaa. Toimintaan kutsuttiin alueella asuvia suomalaisia sekä esimerkiksi YK:n palveluksessa toimivia ulkosuomalaisia.

1980-luku: Kurssi- ja leiritoiminta vahvistuivat

Alatalossa oli henkilökunnan ruokala ja asuntoja. Caspari-keskus muutti ylätaloon 1982. Työkeskustoiminta jatkui. Paikallinen pappi aloitti työnsä Shalhevetja-seurakunnassa 1986.

Majoitustilat remontoitiin 1987. Heprean- ja englanninkielinen lastentarha siirtyi alataloon 1988.

Kurssi- ja leiritoiminta toi alataloon vieraita. Kansannousun myötä Palestiinan puolelta kulkeminen vaikeutui, turvallisuustilanne karkotti Israelin puolelta tulijat ja toiminta hiipui.

1990-luku: Ala- ja ylätalo maahanmuuttajien ja siirtotyöläisten kokoontumispaikaksi

Vuosikymmenen alussa evankelioimis- ja diakoniatyötä tehtiin erityisesti Venäjältä ja Etiopiasta tulleiden maahanmuuttajien parissa. Vuosikymmenen puolivälissä työ laajeni siirtotyöläisten pariin. Erikielisiä Raamattuja jaettiin. Korealainen, etiopialainen ja kiinalainen seurakunta alkoivat kokoontua säännöllisesti keskuksella.

Heprean- ja englanninkielinen lastentarha siirtyy pois alatalosta 1994. Shalhevetja-seurakunnan toinen jakaantuminen koettiin 1994.

2000-luku: Diakoniatyö ja uskontodialogi vahvistuivat

Työ siirtotyöläisten oikeuksien edistämiseksi vahvistui. Alatalo toimi thaimaalaisten ja kiinalaisten tukipisteenä.

Seurakuntatyö vahvistui ja aloitettiin nuorten King’s Kids –toiminta juutalais- ja arabinuorten parissa 2002.

Seurakuntalainen kouluttautui diakoniksi Lähetysseuran tukemana 2002-2007. Samalla naistyötä yksinhuoltajaäitien ja väkivaltaa kokeneiden parissa alettiin kehittää. Työ laajeni israelilaisten- ja palestiinalaisnaisten yhteydenrakentamiseen yhteisten kokoontumisten myötä. Toiminta rekisteröitiin paikalliseksi Machase-nimiseksi järjestöksi 2008.

Kristillinen moottoripyöräkerho Gospel Riders toimi keskuksella 2008-2010.

2010-luku: Remonttisuunnittelun ja toteutuksen aikaa

Shalhevetja-seurakunnan toiminta loppui vuosikymmenen alussa. Paikkaa alettiin virallisesti kutsua Felm-keskukseksi.

Machase järjesti perhetyön koulutusta alatalossa yhteistyössä Lähetysseuran kanssa 2012-2014. Yhteistyö King’s Kidsien, Machasen sekä muiden alatalolla kokoontuvien ryhmien kanssa päättyi 2014.  Alatalon remontin suunnittelu alkaa ja toiminta vierastalona päättyy 2014. Alatalon remontti alkaa 2017.

Eri kieliset seurakunnat sekä suomalaisten raamattupiiri ja jumalanpalvelukset jatkoivat kokoontumisiaan ylätalolla. Eri järjestöjen uskontodialogia edistävät kokoontumiset alkoivat säännöllisenä toimintana. Eri toimijat järjestivät keskuksella diakonia- ja lapsityötä.

2020-luku: Uudistetut tilat vihitään käyttöön

Arkkipiispa Tapio Luoma vihkii tilat käyttöön 22.1.2020. Avointen ovien päivää vietetään 23.1.2020. Alueen toimintalinjauksesta johdettu Felm-keskuksen toimintapolitiikka otetaan käyttöön maaliskuulla, jolloin alatalon toiminta käynnistyy.

Lähetystyöstä kiinnostuneet sekä Pyhällä maalla vierailevat ryhmät ja yksittäiset kävijät ovat kautta aikain löytäneet tiensä Felm-keskukselle. Vierailijat ovat edelleenkin tervetulleita!

Teksti Iina Matikainen, Suomen Lähetysseuran tiedottaja Lähi-idässä