Maria Ndilishange aloitti työt Xangongon seurakunnassa vuoden 2017 alussa. Hän opiskeli diakoniksi Angolan luterilaisen kirkon instituutissa Shangalalassa, ja toivoi pääsevänsä nimenomaan kaupunkiseurakuntaan. Useimmat kirkon seurakunnista ovat maaseudulla.
– Halusin paikkakunnalle, jossa voin käydä koulua ja oppia portugalin kieltä. Käyn nyt 7. luokkaa. En osaa vielä puhua portugalia kovin hyvin, enkä ymmärrä nuorison puhetta, mutta yritän opiskella. Seurakuntatyötä teen arkipäivisin vain aamulla ja iltapäivisin käyn koulua. Viikonloppuisin teen kotikäyntejä – yleensä jonkun diakonia-avustajan kanssa, Maria kertoo.
Nuoret kantavat vastuuta seurakunnassa
Etelä-Angolassa sijaitseva Xangongo on pikkukaupunki, mutta voimakkaassa kasvussa, kuten kaikki kaupungit Angolassa. Uusia rakennuksia nousee nopeaa tahtia niin kaupungin keskustaan kuin sen laitamillekin.
Seurakunta on vielä nuori, tällä vuosituhannella toimintansa aloittanut. Myös suuri osa sen jäsenistä on lapsia ja nuoria, vanhuksia jumalanpalveluksissa näkyy vähän. Seurakuntaan kuuluu kyllä vanhuksiakin, mutta he asuvat tavallisesti kaupungin ulkopuolella, eivätkä pysty tulemaan kirkkoon. Seurakunnan vapaaehtoiset diakonia-avustajat vierailevat heidän luonaan. Vapaaehtoisten panos on kirkolle elintärkeä.
Papeista on Angolassa pulaa, joten Maria toimittaa usein myös sunnuntaijumalanpalveluksen. Saarnan voi pitää myös joku seurakunnan nuorista. Lapset poistuvat saarnan ajaksi pihalle pyhäkouluun. Senkin vetäjä on yksi nuorista. Nuoret myös laulavat jumalanpalveluksessa.
Diakonia-avustajia seurakunnassa on parisen kymmentä. Monet heistä ovat todella sitoutuneita työhönsä, ja kirjaavat vihkoon ylös kotikäyntinsä, mutta kaikki eivät ole yhtä hyvin tehtäviensä tasalla.
– Aionkin pitää kurssin diakonia-avustajille, kunhan nyt ensin selviän tämän kouluvuoden päättökokeista, Maria sanoo.
Aina elokuussa vietettävä kirkon lähimmäisen päivä on tärkeä tapahtuma myös Xangongon seurakunnassa.
– Keräsimme koko alkuvuoden rahaa lähimmäisen päivää varten. Sitä kertyi kolehdeista, arpajaisista ja kilpailuista. Lähimmäisen sunnuntaina kutsuimme ympäristön köyhiä kirkolle. Jumalanpalveluksen jälkeen tarjosimme heille aterian, ja jokainen sai myös jotain kotiin vietävää.
Sitoutunut työhönsä on Mariakin. Seurakunta tarjoaa hänelle asunnon ja sen lisäksi vain hyvin pienen palkan. Se ei riitä elämiseen ja koulun käyntiin. Toisinaan hän saa viljaa tai muita ruokatarvikkeita. Seurakunnassa on ollut puhetta pienen peltotilkun järjestämisestä Marialle hänen elannokseen, mutta toistaiseksi se ei ole vielä järjestynyt.
Maritta Peltokangas
Jaa Hyvää Sanomaa
– osallistu Paastokeräykseen!
Tule mukaan Suomen Lähetysseuran paastokeräykseen ja auta Angolan kirkkoa ja muita kumppanikirkkojamme eri puolilla maailmaa levittämään Hyvää Sanomaa.
