Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kun kriisi iskee, isoäidit toimivat

Zimbabwelaisten isoäitien ryhmä ei epäröi tarttua toimeen yhteisönsä hyväksi. Kuva: Heidi Tirri.

He tarttuvat toimeen, kun tulvat tai kuivuus iskevät. Kokoontuvat, organisoivat, jakavat ruoka-apua, kaivavat ojaa ja tukevat apua tarvitsevia. Silloinkin kun akuuttia kriisiä ei ole, he huolehtivat jatkuvasti 400 heikossa asemassa olevasta lapsesta. He ovat Gwain isoäitejä, zimbabwelaisia naisia, jotka toimivat muiden hyväksi itseään säästämättä.

Tänään vietetään kansainvälistä humanitaarisen avun päivää. Päivän teema on naiset humanitaarisen avun toimijoina. Naiset tekevät avustustyötä humanitaarisissa kriiseissä eri puolilla maailmaa ja riskeeraavat usein oman henkensä tässä työssä. He ovat usein ensimmäisenä paikalla ja lähtevät viimeisenä. Tänään annamme kunniaa kaikille heille.

Gwain isoäidit ovat yksi esimerkki naisista, jotka tekevät arvokasta ja  korvaamatonta työtä katastrofeissa. Isoäidit ovat jo vuosia huolehtineet alueensa orpolapsista Lähetysseuran tuella ja ryhtyvät työhön myös erilaisissa kriisitilanteissa. Esimerkiksi vuonna 2017 Dineo-syklonin rankkasateet aiheuttivat pahoja tulvia isoäitien kotiseudulla. Tulvat tuhosivat asumuksia, viljavarastoja, viljelyksiä ja liikenneyhteyksiä. Isoäitien ryhmä sai silloin tukea Lähetysseuralta, jotta he pystyivät toimittamaan 2800 kg ruoka-apua perheille, jotka olivat menettäneet kotinsa tai ruokavarastonsa.

Tulvat olivat poikkeuksellinen ilmiö, koska normaalisti alueella kärsitään pahasta kuivuudesta. Isoäidit pyrkivät ratkaisemaan myös tämän ongelman. Katastrofirahastomme tuella he ovat rakennuttaneet kuivuudesta kärsivälle alueelle vesiputkea, joka on kohta valmis. Prosessin aikana he ovat myös itse tarttuneet lapioon ja kaivaneet ojia vesiputkia varten, kantaneet hiekkaa ja materiaaleja vaikeakulkuisessa maastossa ja samalla hoitaneet lapsia. Kaiken kaikkiaan vesijohtoa rakennetaan 15 kilometriä ja hankkeesta hyötyy johdon varrella 15 000 ihmistä sen valmistuttua.

Erilaiset katastrofit ovat yleistyneet viime vuosina ilmastonmuutoksen seurauksena. Tulvat, kuivuus ja myrskyt ovat aiheuttaneet entistä enemmän tuhoa. Naiset ovat erityisen haavoittuvaisia katastrofitilanteissa: naisten työtä ovat usein veden hakeminen, polttopuiden keruu ja maanviljely, minkä vuoksi he saattavat altistua monille riskeille ja heidän työtaakkansa kasvaa.

Gwain isoäitien ryhmäläisiä osallistui elokuussa Lähetysseuran koulutukseen ilmastonnmuutoksesta ja siihen varautumisesta. Kuva: Ruusa Gawaza.

Mutta kuten Gwain isoäitien esimerkki osoittaa, naiset eivät ole katastrofeissa vain uhreja vaan aktiivisia toimijoita. Naisilla on osaamista, joka auttaa kriiseissä selviämiseen.  Naiset esimerkiksi tuntevat monesti ruuan säilyttämiseen ja varastointiin liittyviä tekniikoita ja terveydenhoitoa. He huolehtivat niin perheistään kuin muistakin läheisistään. Myös ulkopuolisten humanitaaristen  järjestöjen naistyöntekijöiden merkitys on tärkeä. He voivat monesti toimia helpommin naisten ja lasten kanssa, ja heillä on usein pääsy moniin tilanteisiin, joihin miespuolinen kollega ei voi osallistua esimerkiksi kulttuurisista syistä. Niin paikallisilla naisilla kuin ulkopuolisilla avustusjärjestöissä työskentelevillä naisilla on tärkeä rooli katastrofin sattuessa ja ovat ansainneet tämän päivän kunnianosoitukset.

Kirjoittaja: Lähetysseuran katastrofityön koordinaattori Miia Barrow

Tue Suomen Lähetysseuran katastrofityötä.