Pulina kuuluu koulun käytävälle asti. Seiskaluokkalaiset pyörivät pulpeteissaan kuin väkkärät. On alkamassa kristittyjen ja muslimien yhteinen uskontotunti luterilaisen kirkon koulussa Dar al Kalimassa, Betlehemissä.
Kaksi opettajaa yrittää saada kolmisenkymmentä oppilasta rauhoittumaan. Tänään puhutaan rauhasta. Mitä siitä sanoo Raamattu ja kristinusko, entä Koraani ja islam?
Islamia opettava Inaam Shakour kysyy oppilailta: Mitä on rauha? – Sotaa, vastaa yksi pojista ja kaikki nauravat. Opettaja puistaa päätään ja saa muilta oppilailta parempia vastauksia:
– Rakkautta, turvallisuutta, anteeksiantoa, tasa-arvoa, toisten auttamista, muslimit ja kristityt auttavat toisiaan, sinua arvostetaan, rasismia ei ole, vapautta, oppilaat luettelevat yksi kerrallaan.
– Rauha ei ole pelkästään sitä, ettei ole sotaa. Rauhaa tarvitaan kolmella tasolla: Jumalan, oman sisimmän ja ihmisten kanssa, Shakour tähdentää.
– Kristitty saa rauhan Jumalan kanssa, kun hän tunnustaa väärät teot ja pyytää anteeksi, sanoo kristinuskoa opettava Emily Giacaman.
Kaikkia pitää kohdella hyvin
Seiskaluokkalaisten mielenkiintoa on haastavaa pitää yllä koko oppitunnin ajan. Suurin osa oppilaista kuuntelee, mutta osa häärää omiaan.
Inaam Shakour opettaa, että myös muslimin pitää pyytää anteeksi. – Kaikkia pitää kohdella hyvin, vaikkei kaikista tykkäisikään, hän teroittaa.
Shakourin mukaan muslimin rauha perustuu uskoon Koraaniin ja profeetta Mohammedin opetuksiin. – Kun olet saanut rauhan Jumalan kanssa, se säteilee kaikkeen. Jumalan kanssa voit käydä pahaa vastaan.
Yritä ajatella hyvää
Molemmat opettajat korostavat, että vaikka joskus on vaikea antaa anteeksi, siihen pitää pyrkiä.
Emily Giacaman muistuttaa, että toisten riitelyyn pitäisi puuttua, sillä rauhantekijät ovat Jumalan lapsia. Hän antaa paperilla oppilaille ääneen luettavaksi raamatunkohdan: Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman (Matteus 5:9).
– Yritä ajatella hyvää, vaikket aina voita tai tule valituksi. Silloin voit elää rauhassa toisten kanssa, Shakour sanoo.
– Jos sinulla on riitaa toisen oppilaan kanssa, älä tule ensin opettajan luokse, vaan yritä sopia riitapukarisi kanssa, Giacaman opastaa.
– Ensin pitää saada riita sovituksi ja välit kuntoon, vasta sitten Jumala hyväksyy rukouksesi. Jos sydämessäsi riitelet, rukouksesi eivät auta, Shakour opettaa.
Hän uskoo monien muslimien tapaan, että muslimit ja kristityt palvelevat samaa Jumalaa. – On vain yksi Jumala, joka antoi kymmenen käskyä Moosekselle.
”Olemme kuin äitejä”
Hektisen oppitunnin jälkeen pääsen hetkeksi juttelemaan opettajien kanssa. He kertovat, että yleensä uskontoa opetetaan erikseen muslimeille ja kristityille, mutta pari kertaa kuussa on yhteistunti. Uskonnon oppitunteja on kaksi kertaa viikossa.
Oppilaat ovat opettajille läheisiä. – Meillä on hyvä yhteys heihin, olemme kuin äitejä. He tulevat juttelemaan meille kaikista asioistaan, naiset kertovat.
Inaam Shakour on opettanut uskontoa 25 vuotta. Se merkitsee satoja oppilaita 1–12 luokilla. Palestiinalaisalueella koulu alkaa kuusivuotiaana.
– Ensin opetan Koraania ja annan ohjeet, kuinka sitä tulee lukea. Toiseksi opetan etiikkaa, joka perustuu profeetta Mohammedin puheisiin, opetuksiin, rukouksiin ja elämään. Opetus kattaa koko elämän pankissa asioimisesta alkaen.
Inaam Shakourin mukaan oikea islam on rauhan uskonto. Hänen päämääränsä on opettaa oppilaat tunnistamaan ja karttamaan vääränlaista islamin opetusta.
Shakourilla on psykologian ja sosiologian kandidaatin tutkinto. Hän on opiskellut sekä palestiinalaisessa että irakilaisessa yliopistossa.
Tuore opettaja järkyttyi
Emily Giacaman opettaa ensimmäistä vuotta kaikkia Dar Al Kaliman koulun kristittyjä oppilaita 1–12 luokalla. Heitä on koulun oppilaista neljännes eli satakunta. Kristittyjen osuus oppilaista pienenee jatkuvasti. Ensimmäiselle luokalla on enää neljä kristittyä, muslimeja on 36.
Katolinen Emily on opiskellut Betlehemin raamattuopistossa maisterin tutkinnon.
– Tavoitteenani on opettaa lapsille kristinuskon perusteet: Jeesus kantoi syntimme ristille ja kun uskomme Häneen, saamme rauhan.
Emily kertoo järkyttyneensä aloittaessaan syksyllä 2017 opettajana. – Kristittyjen perheiden lapset tietävät hyvin vähän kristinuskosta. Kun kysyin, kuka oli sunnuntaina kirkossa, vain yksi nosti kätensä. Kun kysyin, kuka rukoilee, ei yksikään käsi noussut. On surullista, että vanhemmat eivät opeta perusteita eikä kodeissa enää lueta Raamattua ja rukoilla.
Inaam Shakourilla on sama havainto ja huoli: muslimivanhemmat eivät opeta enää lapsilleen uskon perusteita. Opettajat iloitsevat siitä, että uskonto on nyt saatu aineeksi palestiinalaisissa ylioppilaskirjoituksissa. Oppilaiden täytyy siis alkaa opiskella uskontoa tosissaan.
Juutalaistakin pitää auttaa
Kysyin opettajilta, ulottuuko koulujen rauhankasvatus myös suhteisiin juutalaisten ja israelilaisten kanssa. Opettajien mukaan suvaitsevainen asenne on vaikeaa, jos perheessä on esimerkiksi joku kuollut tai joutunut vankilaan Israelin ja Palestiinalaisalueen konfliktin vuoksi.
Emily kertoo kysyneensä oppilailtaan, kun oli luettu Raamatusta Laupiaasta samarialaisesta, auttaisivatko nämä jos näkisivät juutalaisen makaavan ryöstettynä tiellä.
”Se olisi vaikeaa monille. Mutta sanoin, että kristityn pitäisi rukoilla ja auttaa. Jos sinä autat, ehkä Jeesus auttaa sukulaistasi vapautumaan vankilasta.”
Teksti Sari Lehtelä
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 4/2019.
Suomen Lähetysseuralla on noin 200 kummioppilasta Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon kolmessa koulussa: Dar al Kalimassa, Beit Sahourissa ja Toivon koulussa. Lähetysseura tukee myös näiden koulujen rauhankasvatusta.
