Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Monikielinen opetus: Senegalissa luterilainen kirkko on näyttänyt esimerkkiä

”Kirkon pitkäjänteinen työ on antanut oikeutuksen myös julkisen koululaitoksen työlle monikielisen opetuksen parissa”, sanoo Papa Latyr Diagne, joka työskentelee Senegalin valtiolla koulutarkastajana.

Lapset ovat piirissä ja katsovat alaspäin kohti alhaalla olevaa kameraa. Tytöillä on pinkki liivi ja pojilla sininen.
Eskareita eräässä Senegalin luterilaisen kirkon koulussa. Senegalissa esikoulua voi käydä 3–5-vuotiaana. Esikoulun käyneet lapset aloittavat koulun 6-vuotiaana ja muut 7-vuotiaana. Kuva: Heli Vuohelainen

”Lukemaan opitaan vain yhden kerran, ja sen jälkeen sama tekniikka toimii minkä tahansa kielen oppimiseen”, sanoo Papa Latyr Diagne, joka työskentelee Senegalin valtiolla koulutarkastajana.

”Jos haluaa oppia lukemaan, tarvitaan kaksi asiaa: pitää ymmärtää luettavaa kieltä ja sen koodausta eli rakennetta. Jos yrittää oppia lukemaan itselle vieraalla kielellä, oppiminen on hidasta.”

Diagne kehuu vuolaasti Senegalin luterilaisen kirkon esiopetusta, jota on jo pitkään järjestetty wolofin, sereerin ja pulaarin kielillä. Kirkko on ollut monikielisen opetuksen pioneeri. Työ on osoittanut, että omalla äidinkielellään esikoulun käyneet lapset etenevät koulussa nopeammin kuin ne, jotka eivät käy esikoulua lainkaan tai käyvät sen ranskan kielellä.

”Kirkon pitkäjänteinen työ on antanut oikeutuksen myös julkisen koululaitoksen työlle monikielisen opetuksen parissa”, Diagne sanoo.

Senegalin luterilaisen kirkon monikielisen opetuksen projektista vastaava Edward Ndong (vas.), Lähetysseuran maajohtaja Anu Vasamies ja koulutarkastaja Papa Latyr Diagne. Kuva: Heli Vuohelainen

Senegalissa koulukielenä on perinteisesti ollut vain ranska, joka on siirtomaa-ajalta periytynyt maan virallinen kieli. Viime vuosina julkisissa kouluissa on kokeiltu monikielistä opetusta siten, että oppilaat ovat opiskelleet kaksi ensimmäistä kouluvuotta 80-prosenttisesti omalla äidinkielellään ja 20 prosenttisesti ranskan kielellä. Kaksi seuraavaa kouluvuotta suhdeluku on ollut 50-50 ja lopuksi 20-80.

Kokeilusta saadut tulokset olivat vakuuttavia. Nyt on alkamassa kokeilun toinen vaihe, jossa se ulotetaan kirkon mallin mukaisesti myös esikouluihin.

”Jos systeemi todetaan toimivaksi myös esikouluissa, monikielisyys otetaan käyttöön kaikissa Senegalin kouluissa”, Diagne kertoo.

Teksti: Heli Vuohelainen

***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin*** 

 

Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomissa 2/2025.

Nyt kun olet täällä…

…meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme maailmalla ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.

Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat. Samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä, jota tehdään syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa maailman köyhimmissä maissa.

Tilaa Lähetyssanomat