–Meidän täytyy taistella yhdessä tavoitteidemme eteen, toteaa lasikattoja murtanut kuvernööri ja opettaja Blanca Bailarín (34). Embera-kansaan kuuluva Blanca on ensimmäinen nainen tehtävässään Kolumbiassa.
Puhe on ponnekasta ja kädet heiluvat ilmassa määrätietoisesti. Frontinon alkuperäiskansojen kuvernöörin Blanca Bailarínin suosio tulee selväksi lyhyen juttutuokiomme aikana. Vähän väliä puhe katkeaa siihen, että joku tulee nykäisemään häntä hihasta tai tervehtii iloisesti ohi mennessään. Blanca on kiireinen nainen, eikä ihme: hänet halutaan mukaan joka paikkaan.
Blanca valittiin viime vuonna johtamaan Frontinon läänin alkuperäiskansoja. Hänen valintansa tehtävään ei ollut itsestäänselvyys, vaan vastustustakin oli.
–Täällä naisen on todella vaikeaa päästä kuvernööriksi. Alueellamme on paljon sovinismia, eikä naisen haluta olevan korkeassa asemassa, Blanca kertoo.
–Olin ainoa, joka tarttui sosiaalisiin kysymyksiin, minkä takia minua kehotettiin pyrkimään tehtävään. Minulla oli myös paljon kannattajia.
Yhdessä rauhaa rakentamaan
Olemme Kolumbian evankelisluterilaisen kirkon edustajien kanssa tulleet Antioquian maakunnan länsiosassa sijaitsevaan Blanquita de Murrín kylään, jonne matkaaminen maakunnan pääkaupungista Medellínistä on vienyt yhden päivän.
Tarkoituksenamme on osallistua Lähetysseuran Kolumbiassa tukeman Väkivallasta sovintoon -työn puitteissa järjestetyn etnisten ryhmien välisen rauhanfoorumin (Mesa Interétnica por la Pazin) tapaamiseen.
Marraskuussa 2018 perustetun foorumin tarkoituksena on ruohonjuuritason rauhan ja sovinnon rakentaminen, elinolojen kohentaminen sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen alueen etnisten yhteisöjen parissa.
Foorumi kokoaa yhteen yhteisöjen johtajia sekä alkuperäiskansojen ja organisaatioiden edustajia keskustelemaan alueen haasteista ja yhteistyöstä niiden ratkaisemiseksi. Haasteita alueella riittääkin.
Alkuperäiskansoja vaarassa kadota
Kolumbiassa alkuperäiskansat ovat hyvin heikossa asemassa, ja heidän asuinmaakuntansa ovat maan köyhimpiä ja väkivaltaisimpia. Alkuperäiskansoja on virallisten tilastojen mukaan 87, joista ainakin 35 on vaarassa kadota aseellisen konfliktin ja pakolaisuuden myötä.
Antioquian ja naapurimaakunta Chocón raja-alueella sijaitsevalla Frontinon alueella asuu tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 6500 alkuperäiskansojen edustajaa 27 alkuperäiskansayhteisössä.
Pelko täyttää sydämen
Jatkuva väkivalta ja liikkumisrajoitukset vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, minkä takia monet alkuperäiskansayhteisöt ovat joutuneet muuttamaan muualle. Lisäksi on raportoitu useista väestön pakkosiirroista. Monet paikalliset ovat kohdanneet uhkailua, ja monia on myös painostettu liittymään aseellisten ryhmien riveihin.
Alueella toimii useita aseellisia ryhmiä, joista Farc- ja ELN-sissiliikkeet ovat tunnetuimmat. Sademetsän kätköissä toimii kuitenkin useita erikokoisia ja eri agendan omaavia ryhmiä. Oman osansa alueen ongelmiin tuo kaivostoiminta, jota luonnonvaroiltaan rikkaalle sademetsäalueelle on perustettu.
Monista paikallisista huokuu pelko, sillä ihmisoikeuspuolustajien, alkuperäiskansojen edustajien, sosiaalisten liikkeiden johtajien ja toimittajien murhat ovat Kolumbiassa valitettavasti arkipäivää. Vaikka ongelmista halutaan kertoa maailmalle ja apua tarvitaan kipeästi, puhuminen voi koitua kohtaloksi. Tämänkin vuoksi rauhanfoorumin toiminta on erityisen tärkeää.
Ihmisiä ei jätetä yksin
Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Arja Koskinen muistuttaa, että Kolumbiassa työ rauhan ja sovinnon puolesta on tällä hetkellä kaiken perusta. Lähetysseura tukee kirkon Väkivallasta sovintoon -hanketta ja muuta rauhan ja sovinnon työtä eri yhteistyöhankkeissamme Kolumbian vaarallisessa ja väkivaltaisessa kontekstissa.
–Kolumbian evankelisluterilainen kirkko on lähtenyt tähän työhön sydämellä ja suurella ymmärryksellä. Kirkkoon luotetaan ja heidän työntekijänsä tunnetaan. Piispa Atahualpa ja pastori John Hernández ovat tuttu näky Blancan emberakylissä ja muissa kyläyhteisöissä. Ihmisiä ei jätetä yksin, Arja Koskinen painottaa.
Miten saada naiset mukaan
Naisia ei rauhanfoorumissa juuri näy, ja heidän osallistamisensa on yksi monista haasteista. Blanca, joka on myös neljän lapsen äiti ja ammatiltaan opettaja, jatkaa sinnikkäästi taistelua paremman elämän ja muun muassa parempien koulutusmahdollisuuksien puolesta. Hän on matkannut kaksi päivää kotikylästään päästäkseen paikalle.
Blancalle erityisesti naisten ja yhteisön auttaminen on tärkeää. Hän pitää etnisten ryhmien välisen rauhanfoorumin toimintaa erittäin tärkeänä.
–Meidän täytyy taistella yhdessä tavoitteidemme eteen, Blanca toteaa, ennen kuin kiirehtii jälleen seuraavaan tapaamiseen.
Muillekin foorumin osallistujille yhteisten ponnistelujen merkitys on selvää, ja kokouspäivän tunnuslauseena toimikin Saarnaajan kirjan jae: Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa, eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti (Saarn. 4:12).
Teksti ja kuva Katja Tynkkynen
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Tästä pääset tilaussivulle.
