Ilmastonmuutos vaikuttaa Latinalaisen Amerikan asukkaiden asumiseen, talouteen, maanviljelyyn, luontoon, ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen. Se tekee valtioiden kehittymisestä vuosi vuodelta haastavampaa. Ilmastonmuutos lisää maiden sisäisiä konflikteja, kun ihmiset joutuvat kamppailemaan asuinalueidensa säilymisen puolesta tai lähtemään ilmastopakolaisiksi. Lisäksi aseelliset konfliktit, köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä ja humanitaariset kriisit vähentävät maiden mahdollisuuksia taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Samaan aikaan metsien tuhoaminen ja köyhyyden aiheuttama ympäristön hyväksikäyttö kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Miltä eläminen ilmastonmuutoksen ytimessä tuntuu? Minkä takia Latinalaisen Amerikan maat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kysyimme asiasta kolmelta yhteistyökumppaniltamme Latinalaisessa Amerikassa.
Kolumbia: Metsää tuhotaan ennätysvauhdilla
Vuonna 2022 Kolumbiaa kohtasivat pahimmat sateet 40 vuoteen. Esimerkiksi Medellínin kaupunkiin julistettiin ilmastohätätila, sillä kaupunkia uhkasivat tulvat ja maanvyöryt ja yli 40 000 asuntoa oli vaarassa vahingoittua.
Ennalta-arvaamattomat sateet vaarantavat ihmisten liikkumista maan sisällä ja hankaloittavat ihmisten mahdollisuuksia suunnitella maanviljelyä, jonka parissa työskentelee lähes viidesosa maan väestöstä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sateiden lisäksi maassa ollaan erityisen huolissaan myös kuivuudesta sekä meren pinnan noususta, kuten käy ilmi Rosarion yliopiston julkaisemasta tutkimuksesta.
Kolumbian laiton talous on suuressa roolissa ilmastonmuutoksen kiihdyttämisessä. Yli puolet Kolumbian maasta on metsän peitossa. Metsää tuhotaan tällä hetkellä sekä laillisesti että laittomasti nopeammin kuin koskaan ennen: ainoastaan 20 vuodessa Kolumbiassa on hakattu yli neljännes koko maan historian aikana hakatuista puista, ja vauhti ei tunnu hidastuvan. Lisäksi laiton kaivostyö tuhoaa maan biodiversiteettiä ja ihmisten asuinalueita sekä rikkoo ihmisoikeuksia. Esimerkiksi laiton kullankaivaminen on jo nyt niin suosittua, että sen tuottamat kultakilot yltävät lähes kokaiinituotannon tasolle.
“Tarvitsemme lisää kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia, joilla pystymme rajoittamaan suuryritysten ja laittoman teollisuuden toimintaa maassamme. Vain näin pystymme paremmin suojelemaan ihmisten oikeuksia ja ympäristömme tilaa”, kertoo Edwin Mosquero, Kestäviä kyläyhteisöjä -kehitysyhteistyöhankkeen koordinaattori. Lähetysseuran tukemassa hankkeessa tuetaan kaukaisilla ja eristyneillä alueilla asuvien ihmisten kykyä selvitä aseellisten konfliktien, ympäristöä tuhoavan teollisuuden ja ilmastonmuutoksen keskellä.
Ilmaston puolesta taistelemisesta tekee entistä vaikeamman se, että jo useampana vuoteen peräkkäin juuri Kolumbiassa on murhattu ilmastoaktivisteja kaikkein eniten maailmassa, kuten käy ilmi esimerkiksi Global Witness -kansalaisjärjestön raportin mukaan. Globalisaation myötä kasvava kansainvälinen kysyntä ja välinpitämättömyys tuotteiden alkuperästä tekevät laittoman talouden ylläpidosta koko ajan kannattavampaa.
Bolivia: ääri-ilmiöt tuhoavat satoja
Sään ääri-ilmiöt, kuten liian pitkään kestäneet kuivat kaudet tai kylmenevä ilmasto, ovat tehneet jo valmiiksi köyhien bolivialaisten elämästä tuskaisen hankalaa. Maalla asuvia ja maataloudesta eläviä on väestöstä yli 30 prosenttia. Heistä puolet elää köyhyydessä ja ilman juoksevaa vettä. Kuivuus tekee elämästä maalla entistäkin vaikeampaa. Kun nuoret muuttavat koko ajan kasvavissa määrin kaupunkeihin, jää vanhempi väestö usein yksin taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.
“Tämän vuoden suurin vitsaus on ollut viljelysten tuhoutuminen. Erityisesti maamme tärkeimpien maataloustuotteiden, kuten perunan, maissin ja papujen, viljely on ollut erityisen hankalaa ja vaikuttanut lähes puolen miljoonan asukkaan talouteen. Kuivuudesta kärsivien bolivialaisten määrä on nelinkertaistunut verrattuna viime vuoteen”, kertoo Karen Huaylluco, luterilaisen kirkon kehitystyön asiantuntija. Luvut perustuvat Bolivian ympäristö- ja vesiministeriön verkkosivun raportteihin.
“Jos jo pelkästään kolmessa kuukaudessa on menetetty näin paljon, mitä tapahtuukaan seuraavien yhdeksän kuukauden aikana? Hinnat voivat pompata pilviin, ja mitä me sitten teemme?”
Huaylluco uskoo kuitenkin vahvasti ekoteologian sanomaan: “Yksi tärkeimmistä työkaluistamme on levittää tietoa muutoksista. Aivan kuten evankeliumissa kehotetaan pitämään huolta läheisistämme, tulee meidän myös suojella luomakuntaa ympärillämme.”
Lähetysseura tukee bolivialaisia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa lisäämällä tietoa muutoksesta ja sen vaikutuksista, tukemalla kaikkein köyhimpiä maanviljelijöitä sekä rakentamalla vesijärjestelmiä kyläyhteisöihin.
Venezuela: tulen ja nälänhädän välissä
“Kun ei ole vettä, sähköä tai kaasua, ei sinulla ole myöskään kykyä taistella ilmastonmuutosta vastaan tai miettiä ympäristöä. Muistan lapsena lukeneeni koulussa afrikkalaisista lapsista, jotka joutuivat käyttämään valtaosan päivästään veden hankkimiseen – ja katso nyt meitä, mitä maallemme on tapahtunut, joudumme pohtimaan päivittäin, mistä saamme tarpeeksi vettä”, kertoo Judith Bratcho, Lähetysseuran kumppani ja kehitystyön asiantuntija.
Bratchon mukaan Venezuelan vuosikausia kestänyt humanitaarinen kriisi on johtanut siihen, että ruoan lisäksi ihmisillä on lähes päivittäin pulaa myös sähköstä. Pakon edessä venezuelalaiset joutuvat käyttämään ympäristöään hyväksi, ja välillä nämä pakon edessä tehdyt ratkaisut johtavat kohtalokkaisiin lopputuloksiin.
Esimerkiksi Venezuelan viidenneksi suurin kaupunki, Maracay, on kärsinyt jo vuosikausia pahoista maastopaloista. Valtaosa maastopaloista on ihmisten aiheuttamia. Kun kaupungin asukkailla ei ole kaasua tai sähköä ruuanvalmistukseen, he tekevät tulen kaupunkia ympäröivässä metsässä, mikä on johtanut useisiin metsäpaloihin. Kaupunkia suojaavien puiden puuttuessa sadekausien myötä kaikki vuorilta laskeutuva vesi tulvii kaupunkiin. Vuonna 2020 Maracayn kaupungista katosi kokonaisia asuinalueita tulvavesien mukana.
Venezuelaa ovat kiusanneet jo vuosikausia tulvat sekä kuivat kaudet, mikä vaikuttaa mm. maatalouden tuottavuuteen. Venezuelan tilanne on selkeä esimerkki siitä, miten ihmisten omat puutteelliset elinolot tuhoavat ympäristöä ja edistävät samalla ilmastonmuutosta. Samalla valmiiksi köyhän maan epätasa-arvo kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen mukana, kuten käy ilmi esimerkiksi Venezuelan poliittisen ekologian observatorion julkaisusta.
Lähetysseura tukee Venezuelassa ihmisten mahdollisuuksia taloudelliseen itsenäisyyteen, lasten koulutusta sekä ihmisoikeuksien toteutumista koulutusten ja tiedottamisen avulla.
“Niin kauan kuin elät jatkuvassa kriisissä vuodesta toiseen, sinulla ei ole mahdollisuuksia pohtia tulevaa tai mitään muuta kuin mistä saat jokapäiväisen leivän pöytään perheellesi.”
Teksti: Anna Lundén
