125 vuotta Kiinassa – Lähetysseuran työ mullistusten keskellä

1901

Lähetysseura aloittaa työn boksarikapinan jälkeisessä Kiinassa. Köyhässä ja hallinnollisesti epävakaassa ja hajanaisessa maassa länsivaltojen edustajiin suhtaudutaan myönteisesti ja suojelevasti.

1903

Keski-Kiinassa, Hunanin maakunnassa sijaitsevasta Jinshistä tulee Lähetysseuran työn keskuspaikka, johon perustetaan ensimmäinen kristillinen seurakunta ja poikakoulu. Työ laajenee pian myös muualle Hunaniin ja seurakunta kasvaa nopeasti. Samalla lähetystyö herättää myös avointa vastustusta.

Koulutus ja sairaanhoito muuttavat yhteiskuntaa

1906

Lähetysseurasta tulee tyttöjen koulutuksen edelläkävijänä, kun se perustaa tyttökoulun Jinshisiin. Toiminta herättää ennakkoluuloja, mutta kymmenen vuoden kuluessa oppilaita on jo yli 1200. Lähetystyöntekijät vahvistavat tyttöjen ja naisten asemaa myös taistelemalla vanhoja käytäntöjä, kuten jalkojen sitomista ja lapsiavioliittoja vastaan.

1911

Kiinan keisarikunta kukistuu ja Kiina hajoaa paikallisten sotaherrojen johtamiin alueisiin. Levottomassa Hunanissa soditaan jatkuvasti. Lähetysasemat ovat kuitenkin diplomaattisen statuksen omanneita erityissaarrekkeita, joista muodostuu turvapaikkoja levottomiin oloihin. Seurakuntiin liittyneet tuovat lähetysasemille suojaan paitsi sukulaisiaan myös esimerkiksi kotieläimiä.

1913

Lähetysseuran ensimmäinen sairaala perustetaan Jinshiin, joka on 1940-luvun lopulle asti ainoa sairaala koko kolmen miljoonan ihmisen alueella. Sairaanhoidossa avainhenkilönä toimii Hannes Heikinheimo, joka on Pohjois-Hunanin ainoa länsimaisen lääketieteen koulutuksen saanut lääkäri. Kiinalaisen hoitohenkilökunnan koulutus alkaa. Luterilainen teologinen seminaari perustetaan Kiinan Hubeihin.

1915–1925

Seurakuntien jäsenmäärä kasvaa nopeasti ja pappiskoulutus alkaa. Ensimmäiset kiinalaiset papit vihittään vuonna 1922. Vuoteen 2026 tullessa seurakuntalaisia on yli 2 500, kiinalaisia pappeja seitsemän ja moni seurakunta hoitaa asioitaan itsenäisesti Lähetysseuran palkkaaman evankelistan johdolla.

Kristinusko menettää suojansa – ja löytää oman perustansa

1926

Kansallinen vallankumous alkaa, jonka myötä länsimaalaisten ja kristinuskon erityisasema Kiinassa päättyy. Lähetysseuran ensimmäinen lähetysasema tuhotaan ja suomalaisia lähetystyöntekijöitä lähtee loppuvuodesta pakomatkalle kohti Suomea. Evakuoinnit jatkuvat seuraavaan kevääseen asti.

1928

Lähetysseuran työntekijöitä palaa työalueelle. Vallankumous on kuitenkin muuttanut peruuttamattomasti lähetystyön ja seurakuntien toimintamahdollisuuksia. Seurakuntalaisten määrä vähenee ja seurakuntia kuihtuu pois. Toisaalta murrosvaihe koetaan puhdistavana, kun kristinusko ei voi enää turvautua maalliseen suojaan vaan hengelliseen perustaan. Myös ulkomaisilta lähetystyöntekijöiltä edellytetään nyt nöyrempää ja tasavertaisempaa suhdetta kiinalaisiin.

Ovet Manner-Kiinaan sulkeutuvat

1930–1940-luku

Maailmanlaajuisen laman seurauksena lähetystyötä joudutaan tekemään aiempaa heikommilla resursseilla. Kiinassa toimiminen vaikeutuu entistään, kun Japani aloittaa sodan Kiinaa vastaan 1937. Vuonna 1948 luterilainen teologinen seminaari muuttaa poliittisen epävakauden seurauksena Hongkongiin. Suomalaiset työntekijät poistuvat pysyvästi mantereen puolelta vuosikymmenen lopulla esimerkiksi Hongkongiin ja Taiwaniin.

1958–1962

Mao Zedongin johtama radikaali talouskampanja ”suuri harppaus” pyrkii teollistamaan Kiinan ennätysajassa, mutta päättyy kymmenien miljoonien ihmisten henkeä vaatineeseen historian suurimpaan nälänhätään. Lähetysseura avustaa kiinalaisia pakolaisia Hongkongista käsin tarjoamalla välttämättömyystarvikkeita sekä perustamalla kouluja ja klinikoita.

Työn luonne muuttuu uusien kumppanuuksien myötä

1985

Kiinalainen kristillinen järjestö Amity Foundation perustetaan sillaksi Kiinan ja ulkomaisten kristillisten järjestöjen välille. Lähetysseura on yksi ensimmäisistä järjestöistä, joka tarttuu yhteistyöhön. Side Kiinaan, joka oli katkennut nälänhädän ja poliittisten myllerrysten edessä, on vihdoin korjattu. Työn painopiste siirtyy kuitenkin puhtaasti diakoniaan. Amityn kautta tuetaan tulevien vuosikymmenten varrella esimerkiksi vammaisten lasten koulutusta, lastensuojelua, terveydenhuoltoa, ympäristötyötä sekä työtä sukupuolittuneen väkivallan ehkäisemiseksi.

2020

Amitysta on kasvanut Kiinan johtava kansalaisjärjestö hätäavun alalla. Asiantuntemukselle ja toimintavalmiudelle on käyttöä erityisesti, kun Kiinan Wuhanista levinnyt koronapandemia lamauttaa maan. Lähetysseura tukee Hubein ja Hunanin maakunnissa tehtävää avustustyötä hiv-positiivisten parissa, jotka ovat jääneet ilman lääkitystä ja muuta tukea sairaaloiden ylikuormittumisen ja yhteiskunnan poikkeustilan vuoksi.

2025

Vuosikymmenten aikana Lähetysseuran ja Amity Foundationin työ on muuttunut ruohonjuuritason avustamisesta asiantuntijaorganisaatioiden kumppanuudeksi, joka on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään. Yhteistyö on osoittanut Kiinan viranomaisille, että kristillistaustaiset järjestöt voivat olla ammattimaisia ja rakentavia kumppaneita. Lähetysseura päättää hanketyön Amityn kanssa, josta on tullut vakavarainen toimija. Suhdetyö uusiin teknologiayhtiöihin ja digitaalinen varainhankinta ovat tuoneet uusia tulolähteitä, jotka mahdollistavat työn jatkuvuuden.

2026

Lähetysseura jatkaa kiinalaisen teologian koulutuksen ja tutkimuksen tukemista Hongkongista käsin. Seminaarin opetus kunnioittaa jo 1950-luvulla opettajana ja johtajana toimineen Toivo Koskikallion menetelmiä kontekstuaalisesta teologiasta, jossa kiinalaista ajattelua, historiaa ja kulttuuria sovelletaan kristilliseen teologiaan. Korkealaatuinen koulutus tuo seurakuntien työntekijöille ammattitaitoa, joka auttaa paikallisia yhteisöjä kasvamaan itsenäisesti ja kohtaamaan ympäröivän yhteiskunnan haasteet luterilaisesta arvopohjasta käsin. Lisäksi akateeminen tutkimus luo siltaa idän ja lännen välille vuoropuhelun ylläpitämiseksi ja yhteisten globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.