Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Yli 100 miljoonan leikkaukset kehitysyhteistyöhön – jälleen kerran

Uusi leikkaus kehitysyhteistyöhön ei olisi suomalaisten arvojen mukaista. Yli puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyörahoitusta.

Pienviljelijä Sita Chunara laittaa ruokaa Nepalissa. Kuva Brizendra Bhattarai.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä kehitysyhteistyö joutuu jälleen leikkausten kohteeksi – jo neljättä kertaa tällä hallituskaudella. Leikkaukset uhkaavat puolittaa kehitysavun tason verrattuna Marinin hallituskauteen ja laskea varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat alemmas kuin yli 20 vuoteen.

Ministeri Purra perustelee leikkauksia toteamalla, että suomalainen kansalainen ei huomaa elämässään ja arjessaan mitään eroa riippumatta siitä, maksammeko kehitysapua vai emme.

“Kehitysyhteistyön tarkoitus ei ole tulla huomatuksi suomalaisessa arjessa – vaan vähentää köyhyyttä, edistää ihmisoikeuksia ja tukea haavoittuvia yhteisöjä. Se on solidaarisuutta, vastuunkantoa ja globaalia vakautta. Tätä suomalaiset haluavat ja kannattavat”, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala toteaa.

Ulkoministeriön mielipidemittauksen (26.5.2025) mukaan 81 prosenttia suomalaisista kokee, että köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen maailmasta on tärkeää. Yli puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyörahoitusta ja 64 % vastustaa leikkauksia.

“Kehitysyhteistyö hyödyttää myös Suomea: se tukee rauhaa, demokratiaa ja suomalaisyritysten kansainvälistymistä. Euroopan kriisit muistuttavat, että Suomen hyvinvointi on sidoksissa myös siihen, mitä tapahtuu rajojemme ulkopuolella. Leikkaukset eivät ole vain budjettikysymys – ne ovat arvovalinta”, sanoo Parhiala.