Itä-Afrikassa sijaitseva Etiopia on ollut uutisissa viime aikoina lähinnä sotatilansa takia. Myös Lähetysseura on joutunut keskeyttämään työtään pohjoisessa Etiopiassa. Käyttämättä jääneet varat suunnataan humanitääriseen apuun.
Ennen taisteluiden leviämistä maassa saatiin kuitenkin viime vuonna aikaiseksi hyviä tuloksia vammaisten ihmisten, vähemmistöjen ja naisten elämässä.
Päästöt vähenivät Legehidassa
Etiopian pääkaupunki Addis Abebasta kaakkoon sijoittuva Legehida on lämmintä ja kuivaa aluetta. Siellä tuhat naista otti vuoden aikana käyttöön polttopuita säästäviä liesiä, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä 40 prosentilla normaaleihin liesiin verrattuna.
Lisäksi 14 naista otti käyttöönsä biokaasukäyttöisen lieden. Heille opetettiin, miten biokaasua saa omien kotieläinten jätöksistä. Kaasun lisäksi prosessissa syntyy lannoitetta, joka tekee pihapiirin maaperää viljelylle ja kasvimaille sopivaksi.
”Olin vaikuttunut siitä, miten tehokkaasti hanke saatiin käyntiin. Eroosiosta kärsineelle maalle saatiin rakennettua turvavalleja ja maanviljelyn käyttöön kastelujärjestelmä”, Lähetysseuran Etiopian maatoimiston päällikkö Kristiina Ojala sanoo.
Laajaa vaikuttamista vammaisten ihmisten asemaan
Perinteisesti Etiopiassa vammaisilla ihmisillä ei ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia kuin muilla. Epätasa-arvo lähtee jo kouluun pääsystä, ja jatkuu työmarkkinoilla. Lähetysseura järjesti vammaisille kolmen kuukauden yrittäjyyskoulutusta Pohjois-Etiopian Dessiessä ja Kombolchassa.
Vuonna 2020 vammaisia ihmisiä osallistui koulutukseen yhteensä 792. Koulutusten jälkeen he elättivät itsensä esimerkiksi ompelijoina ja torimyyjinä.
Yksittäisten ihmiselämien lisäksi työ muutti yhteiskuntaa. Yhdessä valtion ja muiden vammaistyön järjestöjen kanssa tehty vaikuttamistyö aiheutti sen, että valtion virastoissa alettiin nimetä ihmisiä vastaamaan tilojen ja palveluiden saavutettavuudesta ja tilojen esteettömyydestä.
Äidinkielinen opetus vahvisti lukutaitoa ja identiteettiä
Etiopian eteläisellä maaseudulla Benchi-Majin maakunnassa on kuusi paikalliskieltä, joista mitään ei ole aiemmin käytetty opetuskielenä kouluissa. Nyt äidinkielistä opetusta on Lähetysseuran työn ansiosta laajasti tarjolla alueen naisille ja lapsille. Vähemmistökielillä on tehty myös koulutusmateriaaleja esikouluihin.
Lopputuloksena ihmiset pääsevät paremmin kiinni yhteiskuntaan, ja naisoppilaiden mukaan myös heidän identiteettinsä ja itsetuntonsa vahvistuu.
”Ihmiset eivät itsekään pitäneet äidinkieltään sellaisena, jolla pitäisi saada koulutusta. Nyt yhteisöjen arvostus heidän omaa kieltään kohtaan on noussut”, Kristiina Ojala kertoo.
Opetusta sai viime vuonna 345 naista, ja oman kielen osaamisesta hyötyvät myös heidän läheisensä. Vaikutuksen kertautuminen lisäsi volyymia reippaasti: tuen piirissä oli yhteensä 294 213 perheenjäsentä.
Tunneilla opeteltiin paitsi lukemaan ja kirjoittamaan, myös laskemaan. Laskutaito auttaa naisia esimerkiksi myymään viljelemiään kahvipapuja oikeilla hinnoilla.
Vessat vähensivät sairauksia
Etelä-Etiopiassa Amaron ja Wonagon alueella Lähetysseura keskittyy terveyskasvatukseen. Kylien asukkailla ei ole ollut tietoa hygienian merkityksestä esimerkiksi tautien ehkäisyssä, ja saniteettitilojen sijaan käymälöinä on käytetty pihoja ja metsänreunoja.
Kun kyliin perustettiin terveyskomiteoita, jotka kiersivät talosta taloon kertomassa hygienian merkityksestä, tilanne muuttui merkittävästi. Vuonna 2020 hankekylissä esiintyi 76 prosenttia vähemmän puutteellisen hygienian aiheuttamia sairauksia.
Kyliin rakennettiin myös julkisia wc-tiloja, jotta esimerkiksi toripäivien aikana hygienia hoituisi paremmin kuin ennen. Viime vuonna yhteensä 14 742 ihmisen terveysolot paranivat.
Naisryhmät juttelivat säästämisestä ja lastenkasvatuksesta
Habrussa ja Legehidassa Lähetysseura tuki erityisesti tyttöjä ja naisia. Naiset muodostivat säästöryhmiä, jotka kokoontuivat viikoittain ja säästämisen lisäksi tukivat toisiaan arjen kysymyksissä, kuten lastenkasvatuksessa. Naisille kerrottiin myös tiettyjen perinteisten tapojen, kuten lapsiavioliittojen ja silpomisen, haitallisuudesta.
Osalle naisista annettiin kasvatettavaksi vuohia ja lampaita, osa alkoi pyörittää pientä kauppaa. Säästöjen ansiosta 255 kotitalouden toimeentulo parani vuonna 2020.
Yhteensä 6140 ihmistä hyötyi työstä, ja heistä yli puolet oli naisia.
Vaikeissa oloissa eläville nuorille tytöille tarjottiin ilmaisia oppikirjoja ja muita koulutarvikkeita, ja heille rakennettiin omia wc-tiloja kouluihin. Tämän jälkeen koulunsa keskeytti aiemman 35 prosentin sijaan enää 10 prosenttia tytöistä.
”Yksi viime vuoden saavutuksista oli se, kun autoimme naisia perustamaan oman pankkinsa. Raha pankin perustamiseen tuli heiltä itseltään”, Kristiina Ojala sanoo.
Pakkoavioliitot vähenivät, veden saatavuus parani
Etiopiassa on monia etnisiä ryhmiä, jotka ovat perinteisesti suhtautuneet toisiinsa halveksuvasti. Lähetysseuran työ perustuu siihen, että kaikkien ihmisten elinoloja parannetaan ja samalla järjestetään koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia haitallisista perinteistä ja kaikkien ihmisten tasavertaisuudesta. Haitalliset perinteet, kuten pakkoavioliitot, vähenivät dramaattisesti.
Yhteen eteläetiopialaiseen kylään rakennettiin vesijärjestelmä, jonka ansiosta viime vuonna 500 kotitaloutta pääsi puhtaan veden piiriin.
Toinen alue sai terveysasemalleen uuden asuntolan raskaana oleville naisille. Asuntolan ansiosta erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten kotisynnytykset vähenivät, mikä vähensi myös lapsikuolleisuutta.
”Olemme tästä työstä todella ylpeitä. Yhteistyökumppanimme ja paikallishallinto ovat kiitelleet meitä, ja kertoneet, että harva järjestö haluaa edes tulla näin kaukaisille alueille”, Kristiina Ojala kertoo.
Viljelijät sopeutuivat ilmastonmuutokseen
Vuonna 2020 aloitettiin ympäristöhanke Pohjois-Etiopian Lalibelassa. Jo lyhyessä ajassa ja pandemiasta huolimatta tuloksia oli näkyvissä nopeasti.
Maanviljelijöitä kutsuttiin ilmastokenttäkouluun, jossa vahvistettiin heidän kykyään sopeutua ilmastonmuutokseen ja kerrottiin, miten he voivat itse toimia ilmastoystävällisesti. Ilmastokenttäkoulun avulla lisättiin tietoisuutta eri teknologisista menetelmistä sekä jaettiin kokemuksia viljelijöiden ja kouluyhteisöjen väillä. Toimintaan osallistui yhteensä 60 pienviljelijää ja koulun edustajaa.
Työ jouduttiin keskeyttämään taisteluiden laajennuttua Lalibelaan, mutta paljon ehdittiin silti tehdä. Alueen viljelijät istuttivat yhden vuoden aikana 200 000 puuntaimea.
Kuulovammaiset saivat erityisopetusta ja uuden sanakirjan
Kuurojen opetuksen tukihanke järjesti täydennyskoulutusta opettajille, mikä lisää kuulovammaisten lasten mahdollisuuksia saada laadukasta koulutusta Etiopian maaseudulla. Vuonna 2020 yhteensä 1022 kuulovammaista opiskelijaa sai erityisopetusta.
Lähetysseura on tuottanut viittomakielen sanakirjoja opetuskäyttöön, ja viime vuonna yksi kirja saatiin jälleen valmiiksi. Jakoon kouluihin tuli 2500 kappaleen painos Etiopian ensimmäisestä viittomakielen sanakirjasta, jossa on luonnontieteellisen ja yhteiskunnallisen alan sanastoa. Tällainen sanasto rikastuttaa etenkin aineopetusta kuulovammaisille.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
Teksti: Virve Rissanen
