Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Vettä tarvitaan, mutta tulvat tuhoavat – vallit ja kastelukanavat helpottavat elämää Etiopiassa

Peltomaisemaa Etiopiasta
Maanvyörymä pilasi erään kyläläisen pellon. Alueen ympärille on nyt rakennettu suojamuurit tulevia tulvia varten.

Kun aloitetaan uutta hanketta, sen hyötyjä voi joutua odottamaan pitkään. Toisin oli Pohjois-Etiopiassa tänä keväänä.

Maanvyörymien ja tulvien koettelemalle Legehidan alueelle on tarkoitus rakentaa tulvavalleja ja kastelukanavia sekä istuttaa pieni metsä. Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Tesfaye Nigusu kävi toukokuussa katsomassa, miten työ on käynnistynyt, ja näkymä pääsi yllättämään.

– Olin ällikällä lyöty. Kuukaudessa oli tehty valtavasti, Tesfaye sanoo.

Veden ohjailulla kuivuutta vastaan

Legehidan alueella on pitkään pyörinyt naisten yrittäjyyteen keskittyvä hanke, ja katastrofirahastomme turvin olemme parantaneet alueen valmiutta hätätilanteisiin. Uusi hanke puolestaan keskittyy taklaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia hankaluuksia kahdessa kylässä, joihin edelliset hankkeemme eivät ole yltäneet.

Mitä se tarkoittaa käytännössä? Rinteeseen, josta sadevesi yleensä valuu kylään, oli jo kaivettu ojia. Kun vettä imeytyy ojiin, se ei virtaa alaspäin niin valtavalla voimalla kuin ennen.

Koska vettä kuitenkin myös tarvitaan, sen kulkua ohjailemaan rakennetaan patoja ja kastelukanava. Niiden pohjia oli jo valettu sementistä. Veden ohjailu ennaltaehkäisee tulvia ja maanvyörymiä, mutta myös helpottaa vedensaantia alarinteillä. Sadevettä jää talteen kuivaa aikaa varten.

Samanlainen kastelukanava rakennettiin aiemmassa Legehidan alueen hankkeessa. Se on helpottanut kyläläisten elämää merkittävästi.

– Minulle kerrottiin, että veden hakeminen kesti siellä aiemmin päivän, mutta nyt puoli tuntia. On uskomatonta, miten paljon pienikin rakennelma voi auttaa ihmisiä, Tesfaye kertoo.

Lähetysseuran rahoittamaa työtä toteuttaa Etiopiassa Mekane Yesus -kirkon kehitysyhteistyösiipi DASSC. Järjestön kastelujärjestelmiin erikoistunut insinööri suunnittelee hankkeen rakennustyöt, ja rakentamaan palkataan päivätyöläisiä.

Maisema muuttui jo kuukaudessa, mutta tämä on vasta alkua. Kahden vuoden aikana työstä hyötyy suoraan 7200 ihmistä. He saavat paitsi turvaa luonnonkatastrofeilta, myös koulutusta esimerkiksi biopolttoaineiden käytöstä.

Betonisia rinkuloita pellolla
Betonista valetut rinkulat laitetaan vesikuoppiin huolehtimaan siitä, että maaperästä tuleva vesi pysyy juomakelpoisena.

Yhteisö pelastaa oman alueensa

DASSC tunnetaan siitä, että koko yhteisö pääsee mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan alueellaan tehtävää työtä. Niin tehtiin tässäkin tapauksessa. Työmuodot päätetään sen mukaan, millaisia ongelmia kuivuus tai virtaava vesi aiheuttavat eri puolilla kylää.

Kokonaisten kastelujärjestelmien rakentaminen vie aikaa, mutta Tesfaye Nigusun mukaan on tärkeää, että hankealueella asuvat saavat ainakin jotain hyötyä mahdollisimman nopeasti.

Siksi tällekin alueelle istutetaan aluksi nopeasti kasvavia puita, joista osan lehtiä voi käyttää eläinten ruuaksi.

– Kun puista on alueen asukkaille hyötyä, heillä on motiivi suojella niitä, Tesfaye selittää.

Teksti: Virve Rissanen
Kuvat: Tesfaye Nigusu