Kerhotila Kolumbian pääkaupungin Bogotan slummissa oli pieni ja vaatimaton. Yksinkertaisessa huoneessa diakoni Jairo Suarez näytti minulle lasten piirroksia, kuvia heistä itsestään. Lapset olivat kirjoittaneet niihin myönteisiä ominaisuuksiaan: olen kaunis, olen kekseliäs, olen arvokas.
Minulle kerrottiin, miten kirkon työntekijät tuovat läsnäolollaan muutoksen toivottomuudessa elävien nuorten elämään. Sanat ”Jeesus rakastaa sinua” toteutetaan konkreettisesti palvelun kautta.
Yksi tärkeimmistä keskusteluista oman kirkkomme kirkolliskokouksen elokuun istunnossa koski tulevaisuusvaliokunnan mietintöä nelivuotiskertomuksesta. Kolme akuuttia tarvetta nousi esille:
Kirkon tulee ryhtyä määrätietoisiin toimiin yhteyksien rakentamiseksi nuoriin aikuisiin. Diakoniatyössä tulee toimia erilaisten auttamistapojen mahdollistajana ja karsia esteitä vapaaehtoistoiminnalta. Sen lisäksi kirkon tulee aktiivisesti etsiä muotoja elävän, saavutettavan ja kutsuvan jumalanpalveluselämän kehittämiseksi sekä tukea yhteisöllisyyttä ja erilaisten yhteisöjen muodostumista.
Kirkon talousresurssit tulevat olemaan tulevaisuudessa rajoitettuja. Mietinnössään valiokunta peräänkuuluttaa muutosvalmiutta.
Kolumbian luterilainen kirkko elää vähemmistöasemassa. Sillä on hyvin rajatut talous- ja henkilöstöresurssit, mutta se ei ole este kirkkona toimimiselle. Lähetyssanomissa kerromme usein, kuinka kirkot vastaavissa tilanteissa toimivat ja löytävät paikkansa. Lähetysseuran yhteistyökumppaneista voi sanoa, että ne koostuvat hyvin nuorista jäsenistä.
Yhteistyökumppaneidemme jäsenet ovat usein aineellisesti köyhiä. Diakoninen palvelu ja ihmisarvon puolustaminen ei ole heille optio vaan elinehto. Spiritualiteetti, yhteisöllisenä Jumalan puoleen kääntymisenä ja rukouksena, tulee hyvin konkreettiseksi. Siitä etsitään voimaa ja apua vaikean arjen kohtaamiseksi. Kaikki ei todellakaan ole ihanteellista, mutta yleinen pappeus toimii usein paremmin kuin Suomessa.
Kontekstit ovat erilaisia, eikä malleja voi kopioida suoraan toiseen ympäristöön. Yhteinen haasteemme on kuitenkin välittää ja toteuttaa sanomaa Jeesuksesta sanoin ja teoin ihmisten arjessa. Uskallammeko sanoa, että mekin tarvitsemme apua ja että voimme oppia uutta nuoremmilta ja hauraammilta kirkoilta?
Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 6/2021.
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa
Tilaa Lähetyssanomat