Venäjän hyökkäys on saanut osan Euroopan maista suuntaamaan kehitysapuaan Ukrainasta saapuvien pakolaisten auttamiseen. Samalla rahoitusta pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun on leikattu. Muun muassa Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Iso-Britannia ovat joko leikanneet kehitysyhteistyöstä tai vähentäneet sen keskittymistä kaikkein köyhimpien tukemiseen.
”Olemme huolissamme Euroopan maiden määrästä, jotka ovat vähentäneet kehitysyhteistyön rahoitusta köyhyydestä kärsiville maille ja ryhmille tai jotka suunnittelevat tekevänsä niin”, todetaan ACT-allianssin Euroopan foorumin tuoreessa julkilausumassa.
ACT-allianssi on kirkollinen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun verkosto, ja Lähetysseura on yksi sen jäsenistä.
Allianssi korostaa, että Ukraina tarvitsee humanitaarista apua, ja sen jäsenet ovat tukemassa Ukrainasta pakenevia ihmisiä. Lähetysseura tukee humanitaarista työtä Ukrainassa ja sen naapurimaissa Luterilaisen maailmanliiton kautta.
Samaan aikaan ei kuitenkaan saa unohtaa muita maailman kriisejä esimerkiksi Etiopiassa, Syyriassa ja Jemenissä. Ukrainan tukeminen ei saa viedä varoja muulta kehitysyhteistyöltä, allianssi muistuttaa.
Ukrainan sota käynnistää ja pahentaa monia muita kriisejä. Se esimerkiksi vaikeuttaa viljan ja lannoitteiden vientiä ja siten aiheuttaa nälänhätää Afrikan sarven maissa.
”Moraalinen velvollisuutemme on seistä veljiemme ja siskojemme kanssa riippumatta siitä, missä he ovat ja miten heidän tukemisensa voisi hyödyttää itseämme. Viestimme on melko yksinkertainen: hoidetaan Ukraina hyvin, mutta ei unohdeta muita kriisejä”, toteaa ACT-allianssin Euroopan foorumin puheenjohtaja Dagfinn Høybråten.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
Teksti: Tarmo Ylhävuori
