Tänään julkaistun Nuorisobarometrin teemana olivat katsomusaiheet. Barometrin tuloksista on uutisoitu laajasti, mutta muutama näkökulma on jäänyt huomiotta.
Viimeksi katsomusaiheita on käsitelty vuonna 2006. Siihen verrattuna uskonnollisten nuorten määrä vaikuttaa ensisilmäyksellä olevan syöksykierteessä, koska vuonna 2006 uskonnollisena itseään piti 42 prosenttia nuorista ja vuonna 2023 vain 22 prosenttia. Tämän noston ovat tehneet useat mediat, esimerkiksi Yle.
Sama kysymys uskonnollisuudesta on kuitenkin kysytty myös vuonna 2014. Jos tarkastellaan vuosien 2014 ja 2023 tuloksia, huomataan, että uskonnolliseksi itsensä kokevien nuorten osuuden lasku on miltei pysähtynyt. Tulokset ovat pysyneet varsin tasaisina, eli uskonnollisena itseään pitävien määrä on itse asiassa vakautunut viimeisen noin kymmenen vuoden aikana.
Uskonnollisuus ei siis ole häviämässä nuorten keskuudessa mihinkään. Siitä on barometrissä myös käytännön esimerkki.
Nuorisobarometri mittasi nuorten yksityistä uskonnollista toimintaa rukoilua koskevalla kysymyksellä. Vastauksia voi lukea kahdella tavalla: Joko niin, että yli puolet nuorista ei rukoile koskaan, tai niin, että melkein puolet nuorista sanoo rukoilevansa vähintään tiukan paikan tullen. Kumpikin näistä tulkinnoista pitää paikkansa.
Laaja turvautuminen johonkin järjellä selittämättömään on kiinnostavaa ja linjassa barometrin muiden tulosten kanssa.
Nuoret kaipaavat tukea katsomuksensa muodostamiseen
Nuoret ovat moniarvoistuvassa yhteiskunnassamme hyvin sallivia. Selkeä enemmistö nuorista ei pidä Suvivirren laulamista kevätjuhlassa lainkaan ongelmallisena. Suurin osa nuorista kokee myös tärkeänä sen, että niin oppilaat kuin opettajat saavat käyttää pieniä ja suuria uskonnollisia symboleja koulussa. Koulusta nuoret selkeästi eivät halua sekulaaria tilaa, vaan koulun olevan tila kaikille puhua omasta uskonnostaan ja katsomuksestaan. Suurin osa nuorista tuki tätä väitettä.
Tämän lisäksi useimmat nuoret kertovat kaipaavansa koulussa tukea oman katsomuksensa muodostamiseen. Katsomuksilla on selkeä paikka yhteiskunnassamme, ja meidän pitää tukea nuortemme kasvua näiden kysymysten äärellä.
Suomen Lähetysseura tuo nuorisotyössään yhteen nuoria erilaisista kansainvälisitä taustoista. Perinteisen rippikoulu- ja isostoiminnan lisäksi Lähetysseurassa toimii Nuorten parlamentti ja Nuorten aikuisten vaikuttajaryhmä. Nämä ryhmät ovat mukana suunnittelemassa nuorille suunnattua toimintaa ja toimivat nuorten ja nuorten aikuisten äänenä koko organisaation toiminnassa.
Nuoret ovat hakeutuneet Lähetysseuran toimintaan, koska haluavat vastauksia elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin. Tässä maailman ajassa syvällisten kysymysten merkitys ei ole ainakaan vähentynyt.
Kaikki Lähetysseuran nuorisotyö noudattaa turvallisemman tilan periaatteita, joka mahdollistaa nuorille hyvät puitteet pohtia ja etsiä rakennuspalasia oman katsomuksensa muodostamiseen. Nuorisobarometrin tulokset vahvistivat, että nuoret tarvitsevat yhä enemmän tiloja, jossa näistä aiheista voi keskustella.
Teksti: Tero Matero, Lähetysseuran asiantuntija, kasvatus ja seurakuntayhteydet
