Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Teologian tohtori: ”Näkymäni on avartunut Hongkongissa”

TT Harri Koskela lähti Itä-Suomen yliopistosta opettajaksi Hongkongin luterilaiseen seminaariin Felm Theology -ohjelman kautta. Tänä aikana hän on oppinut itsekin paljon ja katsellut kauas, niin opiskelijoiden elämäntilanteisiin kuin Hongkongin vuorille.

Harri Koskela seisoo Hongkongin luterilaisen seminaarin päärakennuksen edessä, jonka seinässä on seminaarin nimi kiinalaisin kirjainmerkein.
”Hongkongissa opiskelijoiden elämään tutustuessani olen oppinut ymmärtämään yhä paremmin kontekstuaalisen teologian merkitystä”, Harri Koskela sanoo.

Kun Lähetysseuran Felm Theology -ohjelman kautta Hongkongiin vuodeksi lähtenyt Harri Koskela, 61, on ollut opetustyönsä lomassa vapaalla, hän on lähtenyt usein vaimonsa Hanna Koskelan, 61, kanssa paikkoihin, joita moni ei tiedä pilvenpiirtäjistään tunnetussa kaupungissa olevankaan.

”Asuinalueiden läheisyydessä on 24 luonnonpuistoa, joista suuri osa on metsää ja vuoria. Merkattuja patikkareittejä on satoja kilometrejä. Jopa 78 prosenttia Hongkongin pinta-alasta on suojeltua aluetta tai maaseutua”, joensuulainen Harri kertoo.

”Alkuvuonna patikoimme parikymmentä kertaa. Sää oli sopiva ulkona liikkumiseen, sillä lämpötila oli päivällä +20–25 astetta. Toukokuussa se nousi jo yli 30:een ja kesällä  jopa 34 asteeseen.”

Metrolla kaupunki tutuksi

Koskelat keksivät toisen tavan tutustua ympäristöönsä, kun museot, kirkot ja taidenäyttelyt sekä monet muut nähtävyydet olivat koronan vuoksi suljettuna. He päättivät käydä mahdollisimman monella metroasemalla ja niiden ympäristössä. Asemia on 93, joista he olivat heinäkuun loppuun mennessä käyneet 89:llä. Pariskunta on ostanut myös polkupyörät ja ottanut ne silloin tällöin metroon. Näin on päästy pyöräilemään kauempanakin. Maauimaloiden avautuminen ilahdutti myös keväällä.

Hanna ja Harri Koskela maski kasvoillaan täpötäydessä metrovaunussa.
Hongkongissa on lähes sadan aseman metroverkosto. Hanna ja Harri Koskela ovaat alueeseen tutustuessaan ottaneet joskus polkupyöränkin mukaansa metroon. Kuva Harri Koskela

Ystävä antoi vinkin

Harri Koskela on lastentarhanopettaja, uskonnon-, filosofian ja psykologian opettaja sekä teologian tohtori. Hän on toiminut lastentarhanopettajana sekä peruskoulun ja lukion opettajana, Joensuun helluntaiseurakunnan evankelistana ja pastorina sekä käytännöllisen teologian lehtorina ja tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Miten hän tuli hypänneeksi Joensuusta yliopiston kampukselta Hongkongiin?

”Ystäväni Timo Martiskainen, lähetysjärjestö Fidan hallituksen puheenjohtaja, lähetti keväällä 2019 vinkin, että Lähetysseuran Felm Theology -ohjelmassa on haettavissa työtehtäviä. Sain niistä tarkempaa tietoa Itä-Suomen yliopiston teologian osaston johtaja Ilkka Huhdan lähettämästä sähköpostista.”

Kokemuksia Japanista Kolumbiaan

Mahdollisuus alkoi heti houkutella. ”Olen ollut nuoruudestani asti kiinnostunut lähetystyöstä, ja monet ystäväni ovat olleet lähetystyössä eri puolilla maailmaa”, Harri kertoo.

Harri Koskela oli nähnyt jo maailmaa monelta kulmalta. Nuorena hän oli vapaaehtoistyössä kibbutsissa Jerusalemin lähellä ja tutustui muutenkin Israeliin. Kanadassa hän opiskeli teologiaa yhden lukuvuoden. Konferenssi-, luottamustehtävä- ja lomamatkoilla Harri on käynyt aina Pohjois-Koreaa, Uutta-Seelantia, Japania, Intiaa ja Kolumbiaa myöten.

Puoliso lähti mukaan

Kun Harri tuli valituksi opetustehtävään Hongkongin luterilaiseen teologiseen seminaariin, terveyskeskushammaslääkärinä toimiva Hanna Koskela otti vuorottelu- ja virkavapaata ja päätti lähteä katselemaan uusia maisemia. Lähdön oli tarkoitus olla jo elokuussa, mutta koronarajoitusten takia matkaan päästiin joulukuun alussa. Vielä tämän vuoden alussa opetus Hongkongin seminaarissa tapahtui netissä Zoom-videopalvelun kautta.

”Maaliskuun alussa siirryttiin lähiopetukseen tai oikeastaan hybridiopetukseen, koska osa opiskelijoista asuu Hongkongin ulkopuolella tai ei esimerkiksi lastenhoidon vuoksi päässyt tulemaan seminaarille”, Harri kertoo.

Opettajasta tuli oppilas

Hongkongissa opettaessaan Harrista on tullut samalla oppilas. ”Olen oppinut lisää eri maiden uskonnollisista, hengellisistä ja kulttuurisista olosuhteista. Suuri osa opiskelijoista, hongkongilaisten ohella, on Myanmarista, Thaimaasta ja Nepalista. Englannin kielen taitoni on myös parantunut opetustehtäväni myötä.”

”Kun opetin syyslukukaudella etiikan ja sielunhoidon kursseja, pyysin opiskelijoita kirjoittamaan kokemuksistaan seurakuntatyössä ja elämässään. Sain käsityksen niistä koskettavista kokemuksista, elämäntarinoista ja haastavista olosuhteista, joita monet joutuvat kokemaan kehittyvissä maissa.”

Surullisia uutisia Myanmarista

”Kevätlukukaudella sain konkreettista, traagista ja surullista tietoa kahdelta myanmarilaiselta opiskelijalta sotilasvallankaapaukseen liittyen. Toinen heistä asuu Myanmarissa, joten välillä hänen tietokoneensa kautta on kuulunut ääniä lähellä pidetyistä mielenosoituksista.”

Harri on perehtynyt jonkin verran kiinalaiseen, myanmarilaiseen ja thaimaalaiseen kontekstuaaliseen teologiaan julkaisujen kautta, joita hän on saanut seminaarilta ja sen läheisyydessä sijaitsevalta instituutilta (Institute of Sino-Christian Studies).

”Osallistuin myös suomalaista graduseminaaria vastaavaan käytännöllisen teologian seminaariin, jossa opiskelijat esittelevät omia tekstejään, sekä opetushenkilökunnan kokouksiin.”

Mustiin kaapuihin ja hattuihin pukeutuneet opiskelijat opettajiensa kanssa ryhmäkuvassa seminaarin pihalla, monen metrin korkuisen ristin juurella.
Jo hyvissä ajoin ennen kesäkuun valmistujaisjuhlia seminaarin kappelissa pidettiin jumalanpalvelus, jonka jälkeen kokoonnuttiin seminaarin pihalle kuvaukseen. Kuva Lutheran Theological Seminary

”Hengellisen tuen ja toivon merkitys avautuu syvemmin tässä kontekstissa.”

Opiskelijoiden elinympäristöihin, esimerkiksi Myanmarin etnisten vähemmistöjen haastaviin uskonnollisiin olosuhteisiin ja elämäntilanteisiin, on avautunut näkymiä seminaarityöskentelyssä. Onko opetuskokemus jotenkin muuttanut Harrin ajattelua ja näkemyksiä?

”Ymmärrän yhä paremmin kontekstuaalisen teologian merkityksen. Olen pohtinut aikaisemminkin paljon kärsimyksen ongelmaa, mutta varsinkin Myanmarin katastrofaalinen tilanne ja koronan vaikutus kansainvälisten opiskelijoiden kotimaissa, kuten Nepalissa ja Thaimaassa, tuovat kärsimyksen ongelman konkreettisemmaksi ja jälleen akuutiksi.”

Harri myös arvelee, että kansainvälinen opetuskokemus voi olla meriittinä työpaikkaa hakiessa. ”Mahdollisuuteni saada pysyvä työpaikka yliopistossa paranee.”

Tuntuma eläväisiin seurakuntiin

Koskelat ovat tutustuneet myös Hongkongin seurakuntaelämään. Alkuvuodesta he osallistuivat netin kautta Hongkongin saarella toimivan kansainvälisen seurakunnan, Island Evangelical Community Churchin, jumalanpalveluksiin.

”Huhtikuun alusta lähtien jumalanpalveluksiin sai osallistua paikan päällä 30 prosenttia ja myöhemmin 50 prosenttia enimmäismäärästä. Osallistuimme joko Hongkongin saaren seurakunnan tai kahden meitä lähempänä olevan seurakunnan jumalanpalveluksiin.”

Mukavia patikkapolkuja

Kun Harri on ollut kiinni töissä, Hanna on nauttinut vuorotteluvapaastaan. Kotitöistä on jäänyt aikaa maauimaloissa uimiseen, pyöräilyyn, äänikirjojen kuunteluun ja puistoissa kävelyyn. Iäkkääseen äitiinsä ja ystäviinsä hän on pitänyt tiivistä yhteyttä WhatsApp-puhelujen välityksellä. Harri palaa Suomeen marraskuussa, Hanna töiden vuoksi jo heinäkuun lopulla.

”Olemme saaneet viettää antoisan ja mielenkiintoisen vaiheen elämässämme tutustuen Hongkongin eläväisiin seurakuntiin sekä luontoon, josta löytyy mukavia patikkapolkuja, värikkäitä kukkia ja kiehtovia saaria”, Harri sanoo. Ilonaiheisiin kuuluu myös ystävystyminen useiden opiskelijoiden ja seminaarin henkilökunnan jäsenten kanssa.

Felm Theology

on ohjelma, jonka kautta lähetetään teologian tohtoreita Lähetysseuran yhteistyökirkkojen oppilaitoksiin vuoden työjaksoille. Ennen lähtöä he osallistuvat Lähetysseuran ulkomaisen työn koulutukseen soveltuvin osin. Ohjelman pilottivaiheessa Jukka Helle oli Thaimaassa ja Merja Alanne Etiopiassa.

Seuraava haku aukeaa vuoden 2022 alussa.

Teksti Pirre Saario

Haastattelu on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 5/2021

… meillä on pieni pyyntö.  Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.

Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.

Tilaa Lähetyssanomat