– Minusta Kauneimmat Joululaulut on tavattoman mukava ja hyvä perinne. Se antaa ihmisille mahdollisuuden sekä kuunnella että laulaa joululauluja – kukin omalla äänellään – ja on hyvä tradition siirtotapa. Olen itsekin käynyt erilaisissa laulutilaisuuksissa ja olen mielelläni mukana siirtämässä hyvää traditiota, kertoo presidentti Tarja Halonen, Kauneimpien Joululaulujen suojelija 2014.
Ihmisten mielissä joulu ja muut suuret juhlat liittyvät usein lapsuuteen. Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin on muuttanut paljon ihmisiä muualta ja silloin traditiot eivät enää ole itsestään selviä. Kulttuuri ja yksilön liitos ympäröivään yhteisöön on aina vain monisäikeisempi.
– Ei ole enää niin, että ”mitä isät ennen, sitä pojat tänään”. Yhä useampi suomalainen joutuu luomaan oman kulttuurinsa ja omat ajatuksensa erilaisten kulttuurien kudoksesta. On mietittävä, mitä haluan jatkaa ja miten. Kauneimmat Joululaulut on selvästi yksi kasvukykyinen traditio, Halonen ajattelee.
Joulu on uuden toivon juhla
Tarja Halonen on syntynyt jouluaattona, joten hänen suhtautumisensa jouluun on ollut hyvin kahtalainen. Lapsena hänestä tuntui, että hänellä ei ole koskaan syntymäpäivää. Joulu on kaikkien yhteinen juhla, eikä jouluaattona voinut kutsua ketään kylään. Sittemmin hänestä itsestään tuli äiti ja joulunjärjestäjä, joulusta tuli perhejuhla ja antamisen juhla, rauhallinen hetki kaiken kiireen keskellä.
– Vanhemmiten minussa on vahvistunut tunne, että joulu on uuden toivon juhla. Jouluna toivotaan, että pienen vastasyntyneen lapsen kautta tulisi uusi aika, tulisi armo.
Joulukirkossa käynti, erityisesti jouluaattona, on hänelle uusi joulutraditio. Lapsuuden joulunviettoon se ei kuulunut. Joulunviettotapojen suhteen hän kertoo olevansa hyvin keskivertosuomalainen. Jouluun kuuluvat ne tavanomaiset asiat lanttulaatikosta joulukuuseen, ja joululaulujen kuunteleminen valmistaa jouluun.
Joululauluissa yhdistyy mennyt ja nykyisyys
– Olen aina ihaillut sitä, miten vanhoja jotkut joululaulut ovat. Niitä ei ole kuunnellut vain minä tai äitini, vaan ne ovat satoja vuosia vanhoja. Siinä yhdistyy mennyt ja nykyisyys. Se on minusta todella se arjesta pois vievä asia. Sitten on tietysti iloisempia ja markkinahenkisempiä joululauluja, ja kyllä joulu saa olla sitäkin, kunhan se ei ole pelkästään sitä.
Halonen ei halua asettaa joululauluja paremmuusjärjestykseen. Esittäjästä, ajasta ja paikasta riippuen yhtenä jouluna miellyttää yksi, toisena jouluna toinen laulu. Yhden joululaulun hän kuitenkin nostaa esille.
– Koulun joulujuhlat päättyivät aina vanhaan pyhiinvaeltajien lauluun Maa on niin kaunis. Siinä on ihan oma sävynsä, upea ajatus vuosisatojen kierrosta, ja ensimmäinen säkeistö on myös erityisen kaunis.
Kehitysmaiden äitien hyväksi
Kauneimmat Joululaulut soivat tänä vuonna kehitysmaiden äitien hyväksi. Halonen pitää kohdetta erittäin hyvänä.
– Kehitysmaiden naiset ovat kahdenkertaisen ikeen alla olevia ihmisiä: ensiksikin he asuvat kehitysmaassa, toiseksi naiset ympäri maailmaa ovat näkymätön voimavara, he tekevät erittäin paljon työtä. Kehitysmaissa jopa seitsemänkymmentä prosenttia ruoan tuotannosta on naisten aikaansaamaa. Sen lisäksi, että he ovat äitejä, he ovat koko yhteisönsä huolehtijoita ja heidän asemansa parantaminen on ehdottoman tärkeää.
– Nyt kun presidenttikauteni jälkeen olen ollut enemmän mukana YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä, olen erittäin iloinen siitä, että naisten merkitys kestävän kehityksen aikaansaamisessa on selkiytynyt todella voimakkaasti. On tuhlausta, jos emme käytä kaikkia maailman inhimillisiä voimavaroja ja luovuutta sataprosenttisesti. Tässä mielessä teema on mitä parhaiten valittu ja liittyy luontevasti paitsi kristilliseen perinteeseen myös YK:n tavoitteisiin.
Kirsi Elo
Lue myös presidentti Tarja Halosen teksti Kauneimmat Joululaulut -blogissa.
Lahjoita kehitysmaiden äideille
www.kauneimmatjoululaulut.fi
