Istuin työmatkalla elokuvista tutussa valkoisessa safariautossa. Ajoimme halki kuivan Keski-Tansanian ja tuijotin omissa ajatuksissa ulos ikipölyisestä autonikkunasta. Maaperä vaihteli raudanpunaisesta pikimustaan auton kiitäessä kylästä toiseen, mutta missään ei tuntunut kasvavan mitään. Sateet olivat myöhässä tänäkin vuonna ja maa oli rutikuivaa. Ihmiset ja karja vaelsivat satunnaisten ruoholänttien perässä ja etsivät kuivuneista joenuimista viimeisiä vesipisaroita. Mietin, mitä näky tarkoittaa alueen ihmisten ruokaturvatilanteelle: saavatko he tarpeeksi ravitsevaa ruokaa?
Ruoka on ihmisoikeus, ja sen takia emme saa missään tapauksessa laiminlyödä sitä (Kehityspoliittinen toimikunta, 2021). On kuitenkin hyvä muistaa, että puhuttaessa ruokaturvasta puhumme monimutkaisesta ja epävakaasta toimintaympäristöstä. YK-järjestöjen määritelmän mukaan ruokaturva tarkoittaa tilaa, jossa kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän (MMM, 2022). Ruokaturvakäsite on jaettu neljään ruokaturvapilariin, jotta sen moniulotteisuutta olisi helpompi hahmottaa (Karttunen ym. 2014).
Riittävästi ruokaa
Ensimmäinen pilari on ruoan määrä ja saatavuus eli tavoitteena on, että jokaisella ihmisellä on oltava riittävästi ruokaa. Ruoan määrä ja saatavuus riippuvat kotimaisesta tuotannosta, ulkomaisesta tuonnista ja mahdollisuudesta varastoida tuotantoa ja tuontia. Tämä on herkkä tasapainotila, mihin vaikuttaa mm. ilmasto ja kansainvälinen politiikka.
Tansaniassa tilanne on haastava: kotimainen tuotanto on viivästynyt sateiden takia ja kansainvälinen kauppa on vastaavasti sekaisin Venäjän hyökkäyssodan takia. Olemassa olevista ruokavarastoista täytyisi riittää ravinnon lisäksi myös siemenviljaa tulevaa kasvukautta varten. Erityisesti monet vähävaraiset perheet joutuvat tinkimään siitä, kuka perheenjäsen saa lounaan ja kuka perheenjäsen saa illallisen.
Onko ruokaan varaa?
Ruokaturvan toinen pilari on mahdollisuus hankkia ruokaa, ja tämä näyttäytyy Tansaniassa haasteena ostaa ruokaa. Hintojen nousu ei koske pelkästään elintarvikkeita vaan myös alkutuotannon tuotantopanoksia, kuten siemeniä, lannoitteita ja energiaa. Globaali ruokajärjestelmämme on hyvin keskinäisriippuvainen, minkä vuoksi hintojen nousu yhdessä osassa voi vaikuttaa negatiivisesti myös toisessa osassa ruokaketjua.
Tansaniassa inflaatio on lähes 5 % ja ruoan hinta on kallistunut keskimäärin noin 10 % (Trading Economics, 2022). Joten vaikka ruokaa on myynnissä, sitä ei välttämättä ole rahaa ostaa. Keskiverto tansanialainen saattaa kuluttaa useita kymmeniä prosentteja tuloistaan ruokaan, joten heilahtelut ruoanhinnoissa vaikuttavat koko perheen talouteen. Pahimmassa tapauksessa perheet joutuvat myymään käyttötavaroita saadakseen riittävästi rahaa kohonneisiin ruokakustannuksiin.
Sään ääri-ilmiöt vaarantavat sadon
Ruokaturvan kolmas pilari on tarjonnan jatkuvuus eli ruokaa tulisi olla tarjolla vuodenajasta tai mahdollisesta kriisistä riippumatta. Jatkuvuuden haastaa mm. ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat ääri-ilmiöt: epäsäännölliset sadekaudet ja sitä kautta epäsäännölliset sadot.
Tansaniassa esiintyy ns. paikallista siirtolaisuutta, jossa viljelijät ja karjankasvattajat kulkevat pitkiäkin matkoja vihreämmille alueille ja asuvat siellä osan vuodesta paremman toimeentulon toivossa. Tansaniassa sadekaudet alkavat olla ennalta-arvaamattomia ja nykyiset sateetkin tuntuvat viivästyvän, jolloin satokausi lyhenee ja käyttöön sekä varastoon jää entistä vähemmän ruokaa.
Kalorien sijaan huomio laatuun
Neljäs pilari viittaa ruoan laatuun. Pelkkään ruoan määrään keskittyminen ei ota huomioon sitä, että ruoan tulisi olla ravitsevaa, laadukasta ja turvallista. Aliravitsemukseen ei riitä pelkästään kalorien täyttyminen vaan ruoan tulisi olla riittävän monipuolista, jotta se täyttäisi kehitykseen vaaditun ruokaympyrän. Turvallisuus ja laatu heikentyvät, jos ruokaa joudutaan varastoimaan kauan puutteellisissa oloissa tai kuljetusmatkat ovat pitkiä, jolloin esimerkiksi kylmäketju katkeaa.
Tansaniassa moni perhe joutuu miettimään, kuka saa papuja tai lihaa ugalin kanssa ja kuka jää odottamaan proteiinia seuraavaan päivään. Ruokaturvasta puhuttaessa on lisäksi huomioitava, että vääränlainen ravinto vaikuttaa esimerkiksi lasten kehitykseen ja koulunkäyntiin. Oikean ravinnon merkitys vaikuttaa siis perheen lisäksi koko yhteiskuntaan.
Aavikkoa herätetään eloon
Ruoka on osa meidän jokapäiväistä elämäämme monta kertaa päivässä, ja meidän täytyy ottaa huomioon sen moninaisuus ja kokonaisvaltainen tärkeys. Lähetysseura vastaa Tansaniassa ruokaturvan parantamiseen mm. ottamalla käyttöön ympäristöystävällisiä ja ilmastokestäviä viljelymenetelmiä, pitämällä koulutuksia ruoan säilönnästä ja varastoinnista sekä monipuolistamalla toimeentulomahdollisuuksia maatalouden ulkopuolelle. Lisäksi Lähetysseura vastaa nykyiseen ruokakriisiin laajentamalla olemassa olevia hankkeita tukemaan lyhytaikaisen intervention kautta perusravinnon hankkimista ja ruokavalion täydentämistä. On tärkeää vastata ruokaturvan parantamiseen pitkällä aikavälillä, kuten torjumalla ilmastonmuutosta ja sopeutumalla siihen, mutta reagoida myös akuuttiin ruokakriisiin esimerkiksi lisäämällä hetkittäistä ruokatukea.
Tapasin Tansaniassa useita pienviljelijöitä ja viesti oli yhtenäinen: sadetta kaivataan. Kuulin innostuneita tarinoita ja sain esittelyitä uusista maan viherrysmenetelmistä, joiden avulla aavikoitunutta maaperää haluttiin herättää eloon. Toivo siis elää!
Teksti ja kuva: Elina Lehikoinen, Lähetysseuran ilmasto- ja ympäristöasiantuntija
Lähteet ja lisälukemista:
Fingon ruokaturvaryhmän kannanotto (2022).
Karttunen, Kaisa, Kihlström, Laura & Taivalmaa, Sanna-Liisa (2014). Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa. Gaudeamus, Helsinki.
Kehityspoliittinen toimikunta (2021). Ruokaturva ja ruokajärjestelmien tulevaisuus.
Maa- ja metsätalousministeriö (2022). Ruokaturva Suomessa ja muualla
Trading Economics (2022). Tanzania Infaltion Rate.
United States Agency for International Development (2022). Tanzania: Agriculture and food security .
