Globe Hope -vaatemerkin omistaja Seija Lukkala vaikuttui Lähetysseuran työstä Tansaniassa niin paljon, että päätti lahjoittaa osan vaatemallistonsa tuotoista Tansanian maasai-tyttöjen hyväksi tehtävään työhön.
Helsingissä Senaatintorin laidalla Globe Hopen myymälässä soi afrikkalainen musiikki. Vaatemerkin uudessa kevät-kesämallistossa seikkailevat kirahvit ja elefantit. Globe Hopen perustaja Seija Lukkala hypistelee vaatteita, joiden printtikuviot vievät hänen mielensä takaisin Tansaniaan, mistä malliston tarina sai alkunsa.
Lukkala vieraili Tansaniassa Suomen Lähetysseuran työntekijöiden kanssa puolitoista vuotta sitten. Matkalla Lukkala tutustui Lähetysseuran ja sen paikallisten kumppaneiden työhön, onnistumisiin ja haasteisiin. Matka avasi Lukkalan silmät.
”Helppo se on täältä sanoa mitä pitäisi tehdä, mutta pelkkää pintaa raapaisemalla näkee ongelmien moninaisuuden ja monimutkaisuuden. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin täältä asti kuvittelee”, Lukkala toteaa.
Lukkalan mieleen on jäänyt erityisesti eriarvoisuus, jonka hän kohtasi konkreettisesti Morogoron luonnonpuiston laidalla, missä upea safarimaisema muuttui yhtäkkiä kovaksi ja karuksi todellisuudeksi.
”Tullessamme luonnonpuistosta näimme kuinka pienet lapset yrittivät saada mutalätäköistä juomavettä pulloihinsa. Tuolloin Tansaniaa koetteli paha kuivuus.”
Kun puhe kääntyy paikallisiin naisiin, Lukkalan olemus sähköistyy. Lukkala tutustui matkalla Rebeccaan, paikalliseen kätilöön, joka päätti palata kaupungista syrjäiseen kotikyläänsä tekemään terveys- ja valistustyötä. Nuori nainen oli saanut koulutuksen kätilön tehtävään Lähetysseuran tuella. Lukkala tapasi myös Lähetysseuran kouluttaman papin, joka työskentelee yhteisössään naisten aseman parantamiseksi. Vaikutuksen Lukkalaan tekivät myös tien poskessa kioskia pyörittäneet yrittäjänaiset
”Unelmat ja ajatukset ovat heillä samat kuin itsellä. Ainoa mikä meitä erottaa on heidän heikommat puitteensa”, Lukkala pohtii.
Maasait tekivät vaikutuksen
Lähetysseura työskentelee Itä-Tansaniassa maasai-kansan keskuudessa. Tansaniassa on viime vuosina tehty suuria väestönsiirtoja, ja erityisesti maasaita on ajettu mailtaan. Se on aiheuttanut konflikteja maankäyttöoikeuksista, ja alueelta toiselle siirretyillä on ollut vaikeuksia sopeutua elämään uudessa ympäristössä.
Maasaihin Lukkala tutustui vieraillessaan Lähetysseuran kummihankkeessa, jonka tarkoituksena on antaa maasai-tytöille mahdollisuus päästä turvalliseen kouluun. Samalla ehkäistään tyttöjen myymistä vaimoiksi varhaisella iällä ja edistetään naisten asemaa kyläyhteisöissä. Monimutkaiset ongelmat saivat Lukkalan tuntemaan olonsavoimattomaksi.
”Pohdin usein, mitä minä voin tehdä.”
Silloin Lukkalan mielessä alkoi kypsyä ajatus mallistosta, joka kuvaisi hänen kokemuksiaan ja jonka kautta voisi antaa takaisin. Nyt Lukkalan Afrikan kokemukset, värit ja muodot ovat päätyneet Globe Hopen uuteen mallistoon. Rohkeat ja voimakkaat naiset olivat Seijan mielessä mallistoa piirtäessä, varsinkin vaatteissa, joissa on käytetty afrikkalaisia kankaita. Mallistosta löytyy myös afrikkalaisia siemenkoruja.
”Siinä vaiheessa kun ostin kankaita, en tiennyt mihin käytän niitä. Olivat vain valtavan kauniita.”
Malliston tuotosta ohjataan kymmenen prosenttia maasai-tyttöjen hyväksi.
”Tuntui luontevalta antaa takaisin oman työni kautta”, Lukkala hymyilee.
Henriika Lindroos