Taiwanin luterilaisella kirkolla on totuttu näkemään vuosikymmenten ajan suomalaisia lähetystyöntekijöitä paikallisten seurakuntien työntekijöinä. Nyt Taiwanissa on kuitenkin loikattu hyvää vauhtia yhteistyöhön aivan uudenlaisella otteella.
Moderni lähetystyö on tasaveroista kumppanuutta, jonka tavoitteena on tukea kumppanikirkkoa entistä itsenäisempään ja suomalaisista kristityistä riippumattomampaan työtapaan. Taiwanissa rinnalla kulkemassa ovat Lähetysseuran työntekijät Minna Rikkinen ja Ari Hukari, jotka ovat aikaisemmin tehneet pitkää uraa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kehittämisen parissa.
Valtaväestöstä erottuminen herättää ristiriitaisia tunteita
Minna ja Ari muuttivat Tampereelta Taiwaniin syksyllä 2022. Uuden kotikaupunkin, Kaohsiungin, katukuvassa ei juuri törmää muihin länsimaalaisiin. Lapset ihmettelevätkin ääneen ”waiguoreneja” eli ulkomaalaisia.
”Vaikka olemmekin jonkin sortin outo näky, paikalliset eivät suhtaudu meihin tungettelevasti, vaan ovat valtavan ystävällisiä ja auttavaisia”, Hukari sanoo.
Rikkinen nostaa esille, miten valtaväestöstä erottuminen niin kielen, tapojen kuin ulkonäönkin kannalta on herättänyt monenlaisia pohdintoja:
”Kokemus ulkopuolisuudesta tekisi hyvää kaikille, jotta osaisimme suhtautua myötätuntoisemmin ihmisiin, jotka tulevat täysin erilaisesta kulttuurista.”
Rikkinen huomauttaa, että siinä missä kuitenkin Suomessa ulkomaalaisuuteen suhtaudutaan usein kielteisesti, Taiwanissa suhtautuminen länsimaalaisuuteen on arvostavaa. Tällä on kuitenkin varjopuolensa:
”Meitä saatetaan välillä tahtomattamme palvella paremmin esimerkiksi päästämällä kaupassa jonon ohi. Se ei tunnu hyvältä ja herättänyt paljon kysymyksiä siitä, minkälaista kuvaa länsimaalaisuudesta haluamme antaa niin työssä kuin vapaalla.”
Taiwanissa eri uskonnot saavat näkyä
Aria ja Minnaa on ilahduttanut huomata miten uskontomyönteisiä taiwanilaisessa kulttuurissa ollaan.
Uskonto on läsnä arkipäivässä ja katukuvassa valtavan monella tavalla – niin monella, etteivät he itse vielä edes ymmärrä.
”Vaikka kristinusko nähdään länsimaalaisena juttuna, siihen suhtaudutaan kunnioittavasti”, Hukari kertoo.
Rikkinen jatkaa, miten toivoisi uskontomyönteisyyden tulevan esille myös suomalaisessa keskustelussa:
”Meidän pitäisi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa olla kriittisiä sen suhteen, osaammeko suurena valtakirkkona antaa tilaa myös muille uskonnoille. Taiwanin uskontoilmapiiri on siitä hieno esimerkki.”
Minna ja Ari kertovat olleensa myös yllättyneitä, miten suurta arvostusta suomalaisia lähetystyöntekijöitä, seurakuntia ja kristittyjä kohtaan tunnetaan.
”Kumppanikirkkojen tapaamisissa suomalaisista puhutaan todella lämpimästi ja muistellaan, miten hienoa työtä lähetystyöntekijät ovat täällä tehneet”, Hukari kertoo.
Myös nämä asiat ovat yllättäneet Taiwanissa:
Onkos tullut kesä nyt talven keskelle
Taiwanissa riittää lämpöä suomalaisella mittapuulla. Suomalaisilla ja taiwanilaisilla onkin hyvin erilainen käsitys talvesta. Taiwanin talvikuukausien lämpötila on keskimäärin 16 astetta, joka muistuttaa Suomen kesää.
”Pukeutuminen herättää molemminpuoleista hämmennystä. Kun itse kävelee lyhythihaisessa, saa toppatakeissa ohikulkevilta paikallisilta huvittuneita katseita.”
Urbaania hulinaa ja luonnonkauneutta
Suomalaiset ovat kävelykansaa, mutta Taiwanissa liikkuminen jalan ei ole tehty aivan helpoksi. Kunnollisia jalkakäytäviä ei aina ole, skoottereita on valtava määrä ja kulkuneuvoja pysäköidään miten sattuu. Uudessa liikennekulttuurissa onkin ollut opettelemista.
”Turvallisesti käveleminen ei ole aina helppo juttu, kun täytyy kävellä ajoradalla ja varoa samanaikaisesti ohi huristelevia skoottereita.”
Onneksi patikointia rakastavat Minna ja Ari ovat löytäneet Taiwanin saaren upean luonnon, jonne Kaohsiungin suurkaupungin keskeltäkin pääsee yllättävän helposti.
Kun maksamiseen ei tarvita lompakkoa
Taiwan on Suomen tavoin korkean teknologian maa. Erilaiset mobiilimaksualustat ovat lisääntyneet myös Suomessa, mutta Taiwanissa niistä on tullut viime vuosina enemmän sääntö kuin poikkeus.
”Täällä kaikki hoidetaan mobiiliaplikaatioiden avulla. Onkin ollut yllättävää, miten heikosti pankkikortilla pärjää. Jos ei ole maksusovelluksia, toinen vaihtoehto on perinteinen käteinen.”
Teksti ja kuvat: Anna Peltonen