Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Suomen Lähetysseura julkaisi hallitusohjelmasuositukset – vuosikokous painotti vaikuttamistyötä

Niin Lähetysseuran toiminnanjohtaja, nuoret kuin vuosikokousedustajatkin nostivat esille vaikuttamistyön tärkeyden. Järjestön uusi hallitus valittiin äänestyksellä.

Vuosikokousedustajia pyöreissä pöydissä Tampere-talon Sorsapuistosalissa.
Vuosikokous pidettiin Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Kuva: Heli Vuohelainen

“Investointi kehitykseen, ilmastoratkaisuihin, rauhaan ja ihmisoikeuksiin eivät ole pelkkää solidaarisuutta. Ne ovat investointeja vakaampaan ja kestävämpään tulevaisuuteen”, sanoi Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala järjestön vuosikokouksessa lauantaina Tampere-talossa ja vaati Suomen kehitysyhteistyön strategista uudistamista.  

”Rahoitus tulee ohjata köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseen maissa, jotka eivät houkuttele kaupallisia investointeja. Tämän rinnalla Suomen tulee edistää aktiivisemmin kaupallista yhteistyötä globaalin etelän nopeasti kasvavien talouksien kanssa.”

Lähetysseura esitteli vuosikokouksessaan hallitusohjelmasuosituksensa eduskuntavaaleihin kevääksi 2027. Yksi hallitusohjelmasuosituksista keskittyy rajat ylittävään ilmastodiplomatiaan. 

“Ilmastokriisin ratkaiseminen on sekä turvallisuus- että talouspolitiikkaa. Suomen tulee tukea niitä maita, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista”, Pauliina Parhiala korosti. 

Lue kaikki hallitusohjelmasuositukset tästä:
Suomen Lähetysseuran hallitusohjelmasuositukset (PDF)
 

Kohti kolmea prosenttia

Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja Mari Parkkinen vetosi avauspuheenvuorossaan seurakuntiin, jotta he käyttäisivät vähintään kolme prosenttia saamistaan verorahoista lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Piispainkokous julkaisi aiheesta suosituksen jo kaksi vuotta sitten.  

Lähetysseuran työ tavoitti viime vuonna lähes kolme miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi lähes 24 000 koulutettiin katastrofiriskeistä, 11 525​ ihmistä sai kristillistä kasvatusta ja 754 opiskelijan teologista koulutusta tuettiin.  

Taloudellisesti vuosi oli Lähetysseuralle samankaltainen kuin edellinen. Yli 40 prosenttia tuloista tuli seurakunnilta, joiden osuus rahoituksesta kasvoi hiukan edellisvuoteen verrattuna. Ulkoministeriö rahoitti noin 30 prosenttia Lähetysseuran työstä.  

Ulkomaantyöhön käytettiin rahoista 64 prosenttia, josta kirkolliseen työhön 45 prosenttia. Vuoden tulos oli ylijäämäinen. 

“Olen iloinen siitä, että rahoituspiirakka on monipuolinen. Vuosi oli hyvä kaikilla mittareilla”, kertoi talous- ja hallintojohtaja Jaana Seppänen 

Hallitukseen äänestettiin neljä jäsentä

Äänestyksen jälkeen Lähetysseuran hallitukseen valittiin neljä jäsentä: Andrey Heikkilä Porvoon hiippakunnasta, Leena Kairavuo Turun hiippakunnasta, Sampo Untamala Helsingin hiippakunnasta ja Kalle Hiltunen Lapuan hiippakunnasta. Hallituksessa jatkavat Pentti AspilaAmi LainelaAleksi MurtojärviJuha NivalaMari Parkkinen, Sakari VanhanenMika Vähäkangas ja Tiina Wiberg. 

Tampere-talossa pidettyyn kokoukseen osallistui 237 vuosikokousedustajaa, joista 209 oli seurakunnista ja 9 jäsenjärjestöistä. Henkilöjäseniä oli mukana 19.