”Laajat sotilaalliset taistelut ovat Syyriassa vähentyneet, mutta taloudellinen ahdinko ja heikko ruokaturvatilanne ovat leimanneet tilannetta tänä vuonna. Maassa on mittava humanitaarinen kriisi: YK:n mukaan jopa yli 13 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa. Tilannetta on kärjistänyt myös koronapandemia: sairaalat ovat olleet ylikuormittuneita, tartuntojen määrä on ollut kasvussa ja kuolleisuus suurta”, kertoo Lähetysseuran Syria Initiative -rauhanhankkeen johtava projektipäällikkö Marina Danoyan.
Presidentti Assad voitti toukokuussa vaalit, joiden tulos oli odotettu ja joita valvomassa ei ollut vaalitarkkailijoita. Syyrian hallitus kontrolloi noin kahta kolmasosaa maasta. Kurdeilla on oma itsehallintoalueensa koillisessa, ja muissa osissa valtaa pitävät erilaiset paikalliset aseelliset ryhmät, Venäjän ja Iranin tukemat joukot sekä Turkki. Yhdysvallat taas valvoo Syyrian ja Irakin rajalla olevaa vyöhykettä.
Danoyanin mukaan YK:n Syyrian erityislähettiläs Geir Pedersenin fasilitoiman perustuslaillisen komitean työskentelyssä ei ole tullut suuria edistysaskelia. Kaksi komitean oppositiota edustavaa jäsentä on eronnut, ja komitean työskentelyssä ei ole toistaiseksi ollut valmiutta kompromisseihin.
Vaikealta tuntuvasta tilanteesta huolimatta syyrialaisten keskuudessa paikallistasolla on kuitenkin tapahtunut viimeisen seitsemän vuoden aikana edistysaskelia. Eri taustoista tulleet ihmiset ovat käyneet vuoropuhelua, luoneet paikallisia rauhanaloitteita ja rauhanverkostoja sekä rakentaneet yhteistä ymmärrystä rauhan rakentamiseksi ja erilaisten konkreettisten asiakysymysten ratkaisemiseksi. Näitä askelia on ollut mahdollistamassa Lähetysseuran ja Common Space Initiative -järjestön Syria Initiative -rauhanhanke, jossa Danoyan työskentelee. Hanke aloitettiin 2014, ja sen nykyinen vaihe päättyy vuoden lopussa. Suomen ja Norjan ulkoministeriöt ovat rahoittaneet hanketta.
Paikalliset yhteisöt ja niiden vahvuudet ovat ratkaisevassa roolissa
Paikallisten ruohonjuuritason rauhantoimijoiden ja rauhanverkostojen tukeminen on ollut keskeinen osa Syria Initiativen työtä alusta alkaen. Tämän lisäksi hanke on tukenut syyrialaisten välisiä vuoropuheluprosesseja sekä vaikuttamistyötä, jolla tavallisten syyrialaisten ääntä on pyritty vahvistamaan niin kansallisella, alueellisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Syyskuussa hankkeessa vuosien varrella mukana olleet toimijat kokoontuivat etäyhteyden kautta pohtimaan, mitä työssä on vuosien varrella opittu. Mukana oli sekä ulkoministeriön, Lähetysseuran ja Common Space Initiativen edustajia että syyrialaisia rauhanaktivisteja, tutkijoita ja kansainvälisten järjestöjen ja Libanonissa toimivien suurlähetystöjen edustajia. Seminaarissa noudatetun Chatham House Rules -periaatteen vuoksi tässä jutussa ei viitata osallistujiin nimillä.
Eräs Damaskoksessa asuva aktivisti kertoi oppineensa etsimään ja hyödyntämään rauhantyössä ympäröivässä yhteisössä olevia, aiemmin näkymättömiä voimavaroja ja vahvuuksia.
Toinen syyrialainen rauhantoimija taas kertoi oppineensa, ettei syyrialaisten ongelmia ja tarpeita pidä yleistää. Kun suunnitellaan erilaisia hankkeita, pitää huomioida jokaisen alueen konteksti eikä ajatella stereotyyppisesti. On myös tärkeää osallistaa aina paikallinen yhteisö projektin suunnitteluun ja huolehtia, että työssä huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.
Kolmas syyrialainen osallistuja korosti, että työssä käytettävän kielen tulee olla neutraalia: sen tulee olla kaikille osapuolille hyväksyttävää. Paikalliset rauhantoimijat kertoivat oppineensa Syria Initiative -hankkeessa myös kokemuksesta oppimista ja kriittistä ajattelua. Samoin tiedon ja analyysin merkitystä painotettiin.
Strategisen empatian vahvistaminen on tärkeää: se, että ihmiset ymmärtävät toisiaan ja näkevät itse tarpeen keskustella toistensa kanssa.
Hankkeessa on opittu myös, että konfliktit eivät ole suoraviivaisia vaan hyvin kompleksisia ja jatkuvasti muuttuvia prosesseja, joissa täytyy olla joustava ja tulla toimeen epävarmuuden kanssa. Usein mennään ”kaksi askelta eteen ja yksi askel taakse”. On myös työskenneltävä usean eri toimijan kanssa ja rakennettava paikallisia voimavaroja. Strategisen empatian vahvistaminen on tärkeää: se, että ihmiset ymmärtävät toisiaan ja näkevät itse tarpeen keskustella toistensa kanssa.
Rauhantyön tulosten mittaaminen ei ole yksinkertaista
Common Space Initiativen vanhempi asiantuntija, hankkeen yksi vetäjistä Mahmoud Ramadan kertoo, että Syria Initiativen lähestymistapa ja vaikuttavuus perustuvat ekosysteemiajatteluun, jossa työskennellään laajasti eri toimijoiden kanssa eri tasoilla, huomioidaan Syyrian eri paikkakuntien ja alueiden monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet sekä tunnistetaan yhteisöjen käytettävissä olevat erilaiset resurssit. Tällöin voidaan toimia verkostona, uudistua, olla joustavia ja sopeutua muutoksiin.
Ramadanin mukaan hankkeessa keskityttiin aluksi luomaan säännöllisempää vuorovaikutusta eri ihmisryhmien välille. Sen jälkeen alettiin parantaa näiden vuorovaikutustilanteiden laatua, mikä on mahdollistanut yhteisten aloitteiden käynnistämisen ja rauhan rakentamisen yhteisötasolla.
Hän näkee hankkeessa kolme oppia tulevaisuuteen.
”Ensinnäkin rauhantyötä tukevilla ja toimeenpanevilla kumppaneilla ja työn piirissä olevilla paikallisilla toimijoilla täytyy olla yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten. Toiseksi on vahvistettava vuorovaikutusta ja vastavuoroisuuden periaatetta yhteisöissä. On kiinnitettävä huomiota siihen, miten keskustelemme ja millaisia alustoja luomme tiedon ja resurssien vastavuoroiseen jakamiseen. Kolmanneksi vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä on tehtävä osallistujille hyödyllistä ja kiinnostavaa. On siis luotava joustavia rahoitusmahdollisuuksia ja työmahdollisuuksia, jotta vahvistamme paikallistason rauhantoimijoiden roolia, omaehtoisuutta sekä työn kestävyyttä”, Ramadan sanoo.
”Konfliktien epälineaarisuuden ja kompleksisuuden vuoksi tarkkojen tulosten ennustaminen rauhantyössä on mahdotonta. Toimivien rauhanratkaisujen löytäminen vaatii kokeilua ja oppimista.”
Lähetysseuran rauhan- ja sovinnontyön päällikkö Kristiina Rintakoski kertoo hankkeen osoittaneen, että rauhantyön tuloksien ja vaikuttavuuden arviointia on ajateltava uudelleen.
”Konfliktien epälineaarisuuden ja kompleksisuuden vuoksi tarkkojen tulosten ennustaminen rauhantyössä on mahdotonta. Toimivien rauhanratkaisujen löytäminen vaatii kokeilua ja oppimista. Tulokset ja vaikuttavuus ovat myös hyvin kontekstikohtaisia, on ymmärrettävä konfliktin tausta ja historia hyvin muutoksen merkityksen ymmärtämiseksi. Joskus suuri saavutus voi olla se, että tilanne ei huonone tai vuoropuhelukanava pysyy avoinna, vaikka kompromisseja ei saavutettaisikaan.”
Rintakosken mukaan työssä on myös ymmärretty se, että konflikti vaikuttaa rauhanrakentajiin ja hankkeen työntekijöihin.
”On kiinnitettävä huomiota rauhanrakentajien psykososiaaliseen tukeen”, Rintakoski sanoo.
Rintakoski mainitsee Syria Initiativen herättäneen pohdintaa myös rauhantyön dekolonisaatiosta.
”Rauhanrakennuksessa on alettu ymmärtää paikallisten toimijoiden tekemän työn keskeisyys. Me kansainväliset toimijat emme saa tulla sokeaksi omalle valta-asemallemme”, hän muistuttaa.
Teksti: Minna Havunen
