Segezan luterilaisen seurakunnan pitkä taival erilaisissa vuokratiloissa päättyi, kun se sai viimein oman, virallisen kirkon, joka vihittiin käyttöön 26.8. Lähetysseuran työntekijät Olavi ja Eeva Raassina työskentelevät Segezassa.
Segeza sijaitsee Venäjän Karjalassa, noin neljän tunnin ajomatkan päässä Kostamuksen kaupungista. Suurien erämaiden keskellä sijaitseva kaupunki tunnetaan talousvaikeuksien kanssa kamppailevista tehtaista ja isoista vankiloista.
Seurakunnan uudet tilat sijaitsevat kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa Segezan kaupungissa. Seurakunta osti aiemmin kaupungin toimistona olleet tilat omakseen, teetti remontin ja kalusti jumalanpalvelussalin ja kerhotilat.
Kotikäynnit tärkeitä
Olavi Raassina on vihitty Inkerin kirkon papiksi ja hän toimii Segezan ja Vienan Kemin seurakuntien kirkkoherrana ja ainoana pappina.
Eeva Raassina tekee monenlaista seurakuntatyötä: kanttorina, kirkkokuoron johtajana, diakoniatyöntekijänä ja lapsityöntekijänä. He iloitsevat siitä, että seurakunta sai kohtuullisin kustannuksin toimivan seurakuntakeskuksen.
Seurakunnassa pidetään rippikouluja, ja siellä toimii raamattupiiri, käsityöpiiri, yhdistetty pyhäkoulu–nuorten ryhmä ja suomen kielen ryhmä, jossa opiskelee myös monia seurakuntaan kuulumattomia.
– Kotikäyntityö on merkittävää, koska monet seurakunnan perustajajäsenistä eivät enää jaksa käydä seurakunnassa. Kirkkokuoro harjoittelee viikoittain. Kesäisin on lasten- ja nuortenleiri. Nuoret ovat myös käyneet Inkerin kirkon järjestämillä leireillä, kertovat Eeva ja Olavi Raassina.
Oma pappi koulutuksessa
Seurakunnan oma nuorimies Sergei Vihrov (24) opiskelee Keltossa Inkerin kirkon teologisessa instituutissa papiksi. Hän valmistuu parin vuoden päästä. Sergei kihlautui tammikuussa Keltossa nuorisotyötä opiskelevan Natalian kanssa. Näin tulevaisuudessa Segezan seurakunnalle on mahdollista saada oma kansallinen pappi ja nuorisotyöntekijä.
Seurakunnassa on palkattuina paikallisina työntekijöinä kirjanpitäjä, siivooja ja pyhäkoulunopettaja, joka vastaa myös nuorisotyöstä. Hän on uskollisesti palvellut seurakunnassa yli 10 vuotta ja laulaa myös kirkkokuorossa.
Vapaaehtoiset diakoniaryhmäläiset hoitavat käsityöpiiriä, kirkkoteen laiton ja pari kertaa vuodessa pidettävän diakoniapäivän ruokailun.
Oksana Dyba ja Olavi Raassina
