Merkkipaaluteoksessaan Transforming Mission eteläafrikkalainen missiologi David Bosch avaa millaiset teologiset ajatusrakennelmat ovat ohjanneet missiologista ajattelua eri aikakausina.
Juuri nyt on surullisen mielenkiintoista lukea teoksen osaa keskiajan missiologiasta. Silloiseen ajatusmalliin liittyy monia traagisia piirteitä, joiden seurauksista vieläkin kärsimme.
Ensimmäisinä vuosisatoina kristityt elivät yhteiskunnan marginaaleissa, eikä heillä ollut valtaa päättää sodasta ja rauhasta. Augustinuksen pohdinnat oikeutetusta sodasta johtivat ajatukseen kristillisestä hallitsijasta kristikunnan puolustajana.
Tästä askel siihen, että hallitsijalta odotettiin myös kristikunnan edistämistä aseellisin voimin, ei ollut kovin pitkä. Anselm Luccalainen kehitti ajatusta siitä, että julmatkin toimenpiteet väitettyjä ”pahoja” vastaan ovat rakkaudenosoituksia.
Aggressiiviset suorat lähetyssodat jäivät poikkeuksiksi, mutta ne ovat pakottaneet myöhempiä kristittyjä itsetutkiskeluun. Kirkoille on ollut tärkeää omaehtoisesti käsitellä vallankäyttöä, kaikkien ihmisten kunnioittamista ja syrjimättömyyttä.
Viime viikkojen aikana olemme järkyttyneinä lukeneet patriarkka Kirillin ja muiden Venäjän ortodoksisen kirkon johtohenkilöiden puolustuspuheita Putinin raakalaismaiselle hyökkäykselle Ukrainaa vastaan. Patriarkka on hyvin ongelmallisella tavalla ilmaissut, että kyseessä on metafyysinen taistelu länsimaiden jumalatonta maailmanjärjestystä vastaan. Puheet tuovat ikävän kaiun historiasta, jonka jo uskoimme jättäneemme taaksemme.
Yhteiskunnallisella puolella käydään nyt keskustelua siitä, miten uhkaan reagoidaan ja vastataan. Ekumeenisessa maailmassa keskustelu kirkon mission tavoitteista, metodologiasta ja toimintatavoista on nyt aivan välttämätön. Kirkko, joka pyhittää pahuuden, ei voi todistaa evankeliumin vapauttavasta voimasta.
Venäjän järkyttävä toiminta ei valitettavasti ole ainoa nykyaikainen esimerkki siitä, miten kirkot ovat hyödyntäneet asevoimia tai valta-asemaa omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Meidän aikamme laajin lähetysasiakirja Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa linjaa näin:
”Jos kristityt ryhtyvät toteuttamaan lähetystyötä asiattomia menetelmiä käyttäen turvautumalla vilpillisiin ja pakottamista sisältäviin keinoihin, he pettävät evankeliumin ja saattavat aiheuttaa muille kärsimystä.”
Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Julkaistu pääkirjoituksena Lähetyssanomissa 4/2022
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat
