Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelma toteutettiin yhdeksässä maassa yhdessä 23 kumppanikirkon ja -järjestön kanssa. Ohjelman tavoitteena oli parantaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien resilienssiä ja osallisuutta kolmessa pääteemassa: ilmastokestävät yhteisöt, inklusiivinen koulutus ja vammaisten henkilöiden oikeudet. Työn piirissä on ollut vuosittain noin 2 miljoonaa ihmistä. Ohjelman kokonaisbudjetti oli 28,3 miljoonaa euroa, josta 24,5 miljoonaa kattoi Suomen ulkoministeriön ohjelmatuki.
Kehitysyhteistyöohjelman loppuarvioinnin toteuttivat ulkopuoliset, riippumattomat asiantuntijat. Arvioinnin perusteella ohjelma on onnistunut saavuttamaan ja monissa tapauksissa jopa ylittämään tavoitteensa. Lähes 93 prosenttia vastaajista nimesi yhteistyön Lähetysseuran kanssa kaikkein merkittävimmäksi tekijäksi hankkeiden onnistumiselle, ja noin 70 prosenttia vastaajista nosti esiin myös vahvat kumppanuudet paikallisten toimijoiden kanssa. Arvioitsijat korostavat, että paikallinen omistajuus ja pitkäjänteinen kumppanuus ovat olleet ratkaisevassa roolissa tulosten syntymisessä.
Vaikuttavaa muutosta yhteisöjen arjessa
Ohjelman vaikutukset näkyvät erityisesti yhteisöissä. Ilmastokestävien viljelymenetelmien käyttöönotto, paikalliset säästöryhmät ja katastrofiriskien hallinnan vahvistaminen ovat kohentaneet ruokaturvaa ja vähentäneet haavoittuvuutta. Useissa hankkeissa sadot ovat kasvaneet, mikä näkyy suoraan perheiden arjessa. Arvioinnissa todetaan, että muutos ei ole ainoastaan taloudellista tai teknistä, vaan myös asenteellista: yhteisöt kokevat hallitsevansa ilmastonmuutoksen vaikutuksia aiempaa paremmin.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistumisen osalta arviointi antaa Lähetysseuran ja kumppaneiden työlle tunnustusta. Asenteet vammaisuutta kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi, ja viranomaiskäytännöissä on tapahtunut konkreettisia muutoksia. Esimerkiksi Nepalissa mielenterveysongelmien tai psyykkisten sairauksien kanssa elävät ihmiset on otettu mukaan vammaiskorttijärjestelmään, ja paikallishallinnot ovat lisänneet tietoisuutta ja koulutusta vammaisten oikeuksista. Arvioinnissa kuvataan, kuinka moni vammainen henkilö kertoi kokeneensa ”syvällisen muutoksen” hyväksynnässä ja omanarvontunnossa.
Koulutuksessa arviointi kiittää erityisesti äidinkielisen opetuksen mallia, oppimisympäristöjen esteettömyyden kehittämistä ja opettajien osaamisen kasvua. Esimerkiksi Kolumbiassa yhteisöjen vanhimmat ja opettajat ovat olleet mukana laatimassa äidinkielisiä opetusmateriaaleja, joiden myötä koulupudokkuus on vähentynyt ja vanhemmat osallistuvat enemmän koulun toimintaan. Yhteisöjen kielet ja identiteetti ovat saaneet vahvemman aseman viranomaistenkin silmissä.
Tulokset kantavat hankekauden yli
Arvioinnin mukaan ohjelman kestävyys on vahvalla pohjalla. Yli 70 prosenttia kumppaneista arvioi muutosten jatkuvan myös ilman Lähetysseuran suoraa tukea. Yhteisöt ovat siirtyneet avun vastaanottajista aktiivisiksi toimijoiksi, jotka suunnittelevat ja toteuttavat muutoksia itse ja jatkavat toimintaa myös hankejaksojen päätyttyä. Hyvien toimintamallien juurruttaminen paitsi paikalliseen toimintakulttuuriin, myös lakeihin, budjetteihin ja julkisiin järjestelmiin on hidasta ja pitkäjänteistä työtä.
Seuraavalla ohjelmakaudella 2026–2029 keskeinen haaste on keskittyä rajatumpiin tavoitteisiin ja siihen, millaisia muutoksia yhteistyö saa aikaan ihmisten elämässä. “Arviointi vahvistaa sen, minkä olemme nähneet työssämme: pysyvä muutos syntyy silloin, kun ihmiset itse ottavat työn omakseen. Meidän tehtävämme on kulkea rinnalla, ei tehdä puolesta”, toteaa kehitysyhteistyöpäällikkö Tina Byring-Ilboudo Lähetysseurasta.
Voit lukea koko arvioinnin loppuraportin tästä (englanniksi, pdf).
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin ***
