Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Piispa Jakob Mameo ole Paulo toimii oikeudenmukaisuuden puolesta

Jakob Mameo ole Paulo menetti opiskeluaikanaan isänsä maasaiden ja viljelijöiden maakiistoissa. Morogoron hiippakunnan piispana hän toimii rauhanrakentajana kiistakumppaneiden välillä. Kuva: Salla Matilainen
Jakob Mameo ole Paulo menetti opiskeluaikanaan isänsä maasaiden ja viljelijöiden maakiistoissa. Morogoron hiippakunnan piispana hän toimii rauhanrakentajana kiistakumppaneiden välillä. Kuva: Salla Matilainen

Morogoron hiippakunnan piispa Jakob Mameo ole Paulo on kokenut henkilökohtaisesti tuskan, joka on syntynyt maakiistoista hänen oman kansansa maasaiden ja maanviljelijöiden välillä. Kokemukset ovat kasvattaneet hänestä rauhanrakentajan, joka toimii oikeudenmukaisuuden puolesta.

”Viljelijät tulivat yöllä polttamaan kylämme talot. Kyläläisiä paloi talojen sisälle.”

Piispa muistelee kahdenkymmenen vuoden takaisia hirmutekoja kotikylässään Kambalassa, joka sijaitsee 60 kilometriä Morogoron kaupungista pohjoiseen.

”Osa kyläläisistä ehti paeta yöllä. Aamulla omat turvajoukkomme, moraanit, lähtivät viljelijöiden kylään. Syntyi taistelu, ja kymmenen ihmistä kuoli.”

Mameo ole Paulon isä Paul ole Moreto toimi tuolloin kylän johtajana. Kuultuaan yhteenotosta hän lähti estämään taistelua mutta saapui paikalle liian myöhään.

”Viljelijät ottivat hänet kiinni ja surmasivat raa’asti.”

Viranomaiset pidättivät 28 maasaita mutta eivät yhtään maanviljelijää. Mameo ole Paulo opiskeli tuolloin teologiaa Makumiran yliopistossa. Hän pääsi tapaamaan Tansanian presidenttiä ja sanoi tälle:

”En valita isäni kuolemasta, mutta miksi noita toisia ihmisiä ei pidätetty? Vain maasaita pidätettiin!”

Sen jälkeen myös 30 miestä pidätettiin viljelijöiden puolelta.

Pitkällisten oikeuskäsittelyjen jälkeen Kambalan maasait voittivat kiistan vuonna 2005.

Kirkko ja maasaijohtajat rakentavat rauhaa

Tilanne on rauhoittunut noista ajoista, mutta rauha on edelleen hauras.  Tansanian evankelisluterilainen kirkko valitsi pastori Jakob Mameo ole Paulon Morogoron hiippakunnan piispaksi vuonna 2007. Hän on toiminut menestyksellisesti maasaiden aseman parantamiseksi omalla alueellaan ja koko maassa.

Helmikuun lopussa kirkko järjesti ihmisoikeusseminaarin. Siihen osallistuivat perinteiset maasaijohtajat ja hallituksen nimittämät aluejohtajat sekä alueen maasaipapit. Myös kylien naisjohtajat olivat mukana. Seminaarin luennoitsijana toimi kenialainen professori Naomi Kipuri, joka on itsekin maasai.

Aiheina olivat maaoikeudet, oikeus omaan kulttuuriin, lasten oikeus koulunkäyntiin ja erityisesti tyttöjen asema. Seminaarin osanottajat päättivät jatkaa työtä kyläkokouksissa ympäri laajaa maasaiden asuma-aluetta.

Lähetysseura mukana yhteistyössä

Lähetysseura aloitti yhteistyön hiippakunnan kanssa maasaiden elinolojen parantamiseksi ja hiippakunnan työn vahvistamiseksi viime vuoden alussa.

”Maasaiden elämää koskettavat muun muassa ilmastonmuutos ja yhteiskunnalliset muutokset”, toteaa pastori Oskari Holmström, joka on toiminut hiippakunnassa vaimonsa Anna-Riitta Holmströmin kanssa runsaan vuoden.

”Kirkon ja Lähetysseuran vaikutus on todella vahva maasaiden keskuudessa ja heidän identiteettinsä säilyttämisessä”, Holmström muistuttaa.

Morogoron hiippakunta on aloittanut alueella lukutaitotyötä maasain kielellä. Kylissä joka kymmenes asukas osaa lukea ja kirjoittaa. Omaa äidinkieltään he eivät ole aiemmin nähneet kirjoitettuna, sillä opetus on annettu maan pääkielellä swahiliksi. Tammikuussa aloitti kahdeksan uutta maasainkielistä esikoulua.

”Kirjojen aiheuttama innostus on ollut valtava”, kertoo opettaja Anna-Riitta Holmström.

Varsinkin tyttöjen koulutus on tärkeää, sillä he ovat joutuneet jäämään usein kotiin auttaakseen äitiään. Perinteisesti tytöt on järjestetty avioliittoon hyvin nuorina, jopa alle kymmenvuotiaina. Lähetysseura tukee tyttöjen koulunkäyntiä myös kummitoiminnan kautta.

Tue Lähetysseuran Minä uskon -kesäkeräystä:
IBAN: FI38 8000 1400 1611 30
BIC: DABAFIHH
Viesti: KES2012

Peter ole Saitoti laulaa ensimmäsit kertaa elämässään äidinkielisestä virsikirjasta. Kuva: Anna-Riitta Holmström
Peter ole Saitoti laulaa ensimmäsit kertaa elämässään äidinkielisestä virsikirjasta. Kuva: Anna-Riitta Holmström