Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Perheväkivaltaa ja naapurikiistoja – tällaisia konfliktitilanteita Nirmala ratkaisee Nepalissa

Nirmala on puuttunut rohkeasti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Naisen asema on vaikea syrjäisessä Länsi-Nepalissa, Intian avoimen rajan tuntumassa.  Lapsiavioliitot ja perheväkivalta ovat alueella yleisiä. Lähetysseuran kehitysyhteistyö antaa naisille eväitä rakentaa rauhaa omissa kylissään ja saada äänensä kuuluviin.

Nirmala Bishwakarma, 38, on tottunut ratkaisemaan erilaisia yhteisönsä konfliktitilanteita kotikylässään Janakissa. Pari viikkoa sitten hän joutui keskelle tapausta, joka liittyi perheväkivaltaan, kuten monet muutkin alueen ruohonjuuritason selkkaukset.

Kyseessä oli aviopari, jonka mies oli lähtenyt rajan yli Intiaan siirtotöihin paremman toimeentulon toivossa. Palatessaan lomille kotiin hän joi ja pahoinpiteli vaimoaan.

Mies hakkasi naista bambutikulla. Hän jopa uhkasi suullisesti tappaa vaimon, Nirmala kertoo.

Olin niin vihainen. Perheen nainen raataa kotona ja tekee kaikki kotityöt, kun mies on muualla, ja silti mies hakkaa häntä.

Nirmala pääsi kuitenkin yli vihan tunteistaan ja päätti puuttua tilanteeseen yhdessä kylään perustetun naistenryhmän kanssa. He menivät usean naisen kesken juttelemaan miehelle.

Sanoimme hänelle, ettemme enää siedä perheväkivaltaa, Nirmala sanoo.

Hänen mielestään iso mullistus oli pelkästään se, että naiset uskalsivat mennä kohtaamaan väkivaltaisen miehen. Naisjoukossa oli voimaa, ja jo pelkkä yhdessä hiljaa talon edustalla seisominen kiinnitti miehen huomion. Tilanne ratkaistiin lopulta väkivallattomasti.

Intian raja tuo ongelmia

Nirmalalla on viisi lasta. Hän vastaa kotitöistä ja pitää huolta perheen eläimistä sekä kotiviljelmästä.

Elämä on vaikeaa. Teen töitä pellolla ja huolehdin karjasta. Lasten ja etenkään tyttöjen koulunkäynnin tärkeydestä ei ole täällä paljoa tietoa, Nirmala kertoo.

Nirmala kuuluu naistenryhmään, jonka Lähetysseuran nepalilainen Sasthagat Bikas Sanjal -kumppanijärjestö on perustanut. Ryhmä on toiminut jo seitsemän vuotta.

Alkuun ryhmä paneutui kylän naisten perustarpeiden täyttämiseen, kuten hygienian parantamiseen ja äitien terveyteen, mutta kiistaisassa yhteisössä on nyt kahden vuoden ajan keskitytty rauhanrakennukseen ruohonjuuritasolla. Tarkoitus on, että naiset saavat äänensä kuuluviin ja oppivat ratkaisemaan konflikteja kylissään.

Ruohonjuuritason konfliktien rauhanomaiselle ratkaisulle on selkeä tarve. Alueella elää vieri vieressä runsaasti eri etnisiä vähemmistöjä ja ihmisiä eri uskontokunnista, mikä voi aiheuttaa kitkaa yhteisöissä.

Konflikteista kärsivät etenkin naiset, sillä naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on Länsi-Nepalissa yleistä.

Nirmala on elänyt koko ikänsä Kailalin piirikunnassa, joka sijaitsee Intian rajan vieressä. Avoin raja on synnyttänyt ilmiön, jossa etenkin alueen nuoret miehet lähtevät Intian puolelle siirtotöihin. Työolot ovat nepalilaisille Intiassa usein karut, ja monet palaavat takaisin särkynein unelmin. Tämä johtaa alkoholi- ja huumeongelmiin.

Tilanteet purkautuvat väkivaltana etenkin perheen naisia kohtaan. Avoin raja ruokkii myös huumeiden vapaata liikkumista.

Dialogi puree naapurikärhämiin

Nirmala kertoo useita esimerkkejä, minkälaisia konkreettisia konfliktitilanteita naistenryhmän jäsenet ovat seudulla ratkaisseet. Viime vuonna syttyi kärhämä kahden perheen välillä, kun naapurin perheestä oli kadonnut arvokas matkapuhelin ja katoamisesta syytettiin naapuria.

Tilanne oli riistäytyä käsistä, ja perheiden miehet olivat jo avoimen tappelun partaalla. Nirmala oli vierailulla toisen perheen kotona, kun joukko juopuneita miehiä naapurista tuli paikan päälle haastamaan riitaa. Nirmala tyynnytti tilanteen ja sai estettyä sen kärjistymisen. Tilanteesta päätettiin keskustella seuraavana päivänä.

Aloitimme keskustelun perheiden välillä, kun kukaan ei ollut enää juopunut. Silloin kaikilla oli jo ihan eri äänensävy, hän kuvailee.

Mukaan asiaa selvittämään tuotiin myös yhteisön johtaja, joka on hänkin saanut hankkeen kautta koulutusta konfliktienratkaisusta. Kännykkää ei ikinä löytynyt, mutta tilanteelle saatiin silti rauhanomainen ratkaisu.

Molemmat osapuolet päätyivät pyytämään anteeksi toisiltaan syyttelyä ja väärinymmärrystä, Nirmala kertoo.

Toisen perheen äiti kiitti minua jälkeen päin siitä, että toppuuttelin tilannetta, joka olisi voinut kärjistyä pahemminkin.

Yhteisönsä rauhanrakentajana Nirmala on puuttunut myös lapsiavioliittotapauksiin, jotka ovat alueella yhä valitettavan yleisiä.

Rauhanverkostossa naiset kohtaavat

Usein konflikti mielletään joksikin isommaksi, valtioiden tai etnisten ryhmien välisiksi selkkauksiksi. Kuitenkin Nepalissa alueilla, joissa eri uskontojen ja etnisten ryhmien jäseniä elää rinnakkain, konfliktinratkaisu on tarpeen myös aivan ruohonjuuritasolla, hyvinkin arkisissa tilanteissa.

Mies hymyilee ja näyttää kylttiä.
”Älä maksa tyttöjen myötäjäisiä, vaan tue heidän koulunkäyntiään.” Lähetysseuran työntekijä Birendra Dash ihastelee kylttiä, jonka rauhanverkoston naiset ovat tehneet naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavaan tapahtumaan.

Lähetysseuran tukemia rauhanrakennukseen keskittyviä naistenryhmiä toimi Länsi-Nepalissa yhteensä 130 vuonna 2018, sekä vastaavia nuorten ja lastenkerhoja 41.

Jokaisesta naistenryhmästä pyritään lähettämään yksi edustaja kolme kertaa vuodessa kokoontuvan naisten rauhanverkoston tapaamisiin. Rauhanverkostoja toimii kolme.

Nirmala on myös yksi tällaisen naisten rauhanverkoston jäsenistä. Tarkoitus on saada alueen naiset verkostoitumaan keskenään, vaihtamaan kokemuksia ja kampanjoimaan yhdessä yhteisten asioiden eteen.

Järjestämme yhdessä ohjelmaa, esimerkiksi kampanjoimme perheväkivaltaa vastaan, hän kuvailee yhteistyötä.

Lähetysseuran tukeman hankkeen kautta Nirmala on muiden naisten kanssa saanut koulutusta rauhanrakennuksesta. Hän on päässyt matkustamaan esimerkiksi Nepalin pääkaupunkiin Kathmanduun koulutukseen, jossa opittiin väkivallatonta vuorovaikutusta.

Mitä hän oppi näistä koulutuksista?

Nirmala on saanut Lähetysseuran tuella koulutusta rauhanrakennuksesta ja rohkeutta tavoitella unelmiaan.

Aluksi koin muutoksen itsessäni, omassa toiminnassani. Opin keskustelemaan jopa oman aviomieheni kanssa paremmin.

Nirmala kertoo oppineensa katsomaan asioita toisen osapuolen kantilta. Hän oppi tunnistamaan myös syrjiviä ilmaisuja, kehittämään tunneälytaitojaan, kuuntelemaan toisia sekä kiinnittämään huomiota siihen, miten viestiä toisten kanssa tehokkaasti ja selkokielellä.

Koulutuksessa pelasimme peliä, jossa omimme ilmaisemaan tunteitamme rakentavasti.

Unelmia kohti

Vuoden 2018 aikana hankkeesta hyötyi suoraan kaikkiaan 3550 ihmistä, joista valtaosa oli naisia ja nuoria.

Myös Nirmala on saanut naistenryhmästä pontta pyrkiä kohti unelmiaan. Viimeisimmissä paikallisvaaleissa hän olisi ehdolla, mutta jäi tiukasti ulos. Silti hän ei anna tuloksen lannistaa.

Haluan kastijärjestelmän lakkaavan. Yhä yläkastiset eivät halua mennä alakastisten taloihin, Nirmala kuvaa. Hän on itsekin dalit, alakastinen muun yhteisön silmissä.

Mitä muutoksia Nirmala haluaisi vielä nähdä yhteisössään?

Etteivät miehet joisi alkoholia, ja että ihmiset eläisivät sopusoinnussa keskenään.

Teksti ja kuvat: Mimosa Hedberg