”Aikaisemmin kylissä tehtiin paljon puhtaaseen juomaveteen, sanitaatioon ja hygieniaan liittyviä parannuksia. Ne asiat ovatkin menneet hienosti eteenpäin. Nyt on kehitetty lasten ja eri-ikäisten lukutaitoa heidän omalla äidinkielellään ja parannettu perheiden toimeentulomahdollisuuksia kylissä”, kertoo Lähetysseuran työntekijä Pasi Pitkänen. Hän toimii alueellisena hankehallinnon asiantuntijana Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.
Neljä osuuskuntaa perustettu
Pasi Pitkänen iloitsee työn onnistumisesta Ratanakirissä vaikeana korona-aikana.
”Osa viljelijöistä näyttää muille mallia muun muassa kanan- ja kalankasvatuksessa, riisinviljelyssä sekä vihannesten tuotannossa. Viime vuonna kyliin on myös perustettu neljä maatalousosuuskuntaa. Niiden tavoitteena on saada kerättyä pääomia maataloustuotantoon ja siihen liittyvään liiketoimintaan. Toimintatapa on kuitenkin uusi, ja se vaatii aikaa kehittyäkseen.”
Viljelijät kasvattavat riisiä, papuja, maissia, cashewpähkinöitä, munakoisoa, kurpitsaa, talvimelonia, vahakurpitsaa, keräkaalia, chiliä ja seesamia.
”Kylien viljelijöistä vähintään 80 prosenttia on alkanut käyttää ympäristöystävällisiä tekniikoita vihannesten kasvatuksessa ja kotieläinten hoidossa. Ainutlaatuista on, että 115 maanviljelijää on ottanut käyttöön ilmastoystävällisiä maatalousmenetelmiä.”
Parempia tapoja viljelyyn
On monia tapoja tehdä kambodžalaisten pienviljelijöiden viljelystä ja karjanhoidosta ilmastoystävällisempää. Esimerkiksi eläimet pyritään ruokkimaan mahdollisimman paljon paikallisilla rehuilla ja ravinnolla.
Viljelijät ovat ottaneet käyttöön sekä vuoroviljelyä että sekaviljelyä. Osassa peltoja kasveja kasvatetaan omissa lohkoissaan ja osassa sekaisin samalla maa-alueella, kasvien ominaisuuksien mukaisesti.
”Vihannesten kasvatukseen käytetään pääasiassa vain luonnollisia lannoitteita, kompostia sekä luonnollisia torjunta-aineita. Kemikaalilannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä”, Pasi Pitkänen kertoo.
”Tuloksia ympäristöystävällisistä menetelmistä ei vielä ole, pyrimme kuitenkin saamaan niitä jo tänä vuonna. Toivottavasti saamme tulevina vuosina tieteellisesti laadukkaita ja vertailukelpoisia tuloksia!”
Kalankasvatuksessa suositaan luonnollisia lampia ja altaita, mikä vähentää vesien ravinnekuormitusta.
Kotieläinten terveyttä parannetaan oikeanlaisilla aitauksilla ja suojilla, jotka estävät tautien leviämistä eläimistä toiseen. Kyläläisiä on myös koulutettu eläinten rokottamisesta.
Varautumista katastrofeihin
Elämää Ratanakirissä vaikeuttavat sekä rankat sateet ja tulvat että kuivuus. Tietoa katastrofeista, luonnononnettomuuksista ja niihin valmistautumisesta on jaettu kouluttamalla asukkaita ja pitämällä työpajoja.
Lähetysseuran yhteistyökumppani työssä on ICC (International Cooperation Cambodia). Valtaosa Koillis-Kambodžan väestöstä kuuluu erilaisiin vähemmistökansallisuuksiin. Lähetysseuran kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa heidän yhteiskunnallista asemaansa ja elinolojaan.
Pasi Pitkäsen vastuulla on kaikkiaan seitsemän kehitysyhteistyöhanketta Kambodžassa ja Laosissa.
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin ***
Teksti Marjatta Kosonen
