Papua-Uusi-Guinea on kielellisesti ja kulttuurisesti ainutlaatuinen paikka koko maailmassa. Maan 10 miljoonaa asukasta puhuu yli 800 eri kieltä, jotka muodostavat yli kymmenesosan kaikista maailman kielistä. Jokaisella maan etnisellä vähemmistöllä on omat perinteensä, uskomuksensa, tapansa ja seremoniansa, jotka tekevät maasta värikkään ja monimuotoisen.
Oseaniassa sijaitsevan saarivaltion sademetsät, ylängöt, vuoret, joet, suot, meri ja koralliriutat ovat koti lukuisille uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille, joita ei löydy mistään muualta maailmasta. Maasta on myös löydetty runsaasti maakaasu-, öljy- ja kultaesiintymiä.
Kulttuuriltaan ja biodiversiteetiltään yksi maailman rikkaimmista maista on samalla yksi taloudellisesti maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista. Taustalla on heikko ja korruptiolle altis hallinto sekä maantieteellinen eristyneisyys ja kehittymätön infrastruktuuri.
Kieli- ja kansanryhmien moninaisuus puolestaan aiheuttaa polarisaatiota päätöksenteossa, ja ajoittaiset kansojen kireät välit voimistavat väkivallan uhkaa. Keskeisiä ongelmia ovat nuorisotyöttömyys, rikollisuus, sukupuolittunut väkivalta sekä terveydenhuollon kehittymättömyys.
Oikeus omaan äidinkieleen
Papua-Uuden-Guinean kielistä noin puolelta puuttuu kirjoitettu kieli, ja arviolta neljääkymmentä prosenttia kielistä uhkaa sukupuutto. Lähetysseura onkin halunnut keskittyä Papua-Uudessa-Guineassa erityisesti kielityöhön, jotta uhanalaisia kieliä saataisiin säilytettyä tuleville sukupolville. Raamatunkäännöstyöllä puolestaan on haluttu mahdollistaa jokaiselle kristitylle oikeus lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellä.
Ensimmäinen Lähetysseuran työntekijä aloitti Papua-Uudessa-Guineassa vuonna 1972, ja yli viiden vuosikymmenen aikana maassa on ehtinyt työskennellä yhteensä 17 suomalaista työntekijää. Työtä on tehty yhdessä Wycliffe Raamatunkääntäjien ja SIL-kielijärjestön kanssa sekä paikallisten kirkkojen ja seurakuntien toimintaa tukien.
Lähetysseura on ollut mukana kehittämässä kirjoitettua kieltä kahdeksalle eri kielelle Papua-Uudessa-Guineassa. Mittavan työn tuloksena näillä kielillä onkin nyt olemassa kirjoitettu kieli ja lukutaitomateriaalia. Neljälle kielelle on käännetty koko Uusi testamentti, ja lopuilla käännöstyö on edelleen käynnissä. Näistä kolmelle on valmistumassa Uuden testamentin käännös aivan lähivuosina.
Kaikista kahdeksasta kieliryhmästä on laadittu myös kulttuuriantropologisia tutkielmia. Niissä on pyritty kuvaamaan mahdollisimman tarkasti kieliyhteisön kulttuuria, siihen liittyviä perinteitä ja tapoja sekä yhteisössä käynnissä olevaa kulttuurista muutosta. Tämän lisäksi kielistä on laadittu sanakirjoja sekä kieliopillisia analyyseja jopa väitöskirjatasolle asti.
Työ siirtyy muille toimijoille
Kieli- ja raamatunkäännöstyö Papua-Uudessa-Guineassa on päättynyt Lähetysseuran osalta vuonna 2024. Työn päättymistä on valmisteltu useita vuosia, ja maahan ei ole rekrytoitu uusia työntekijöitä viimeisen 15 vuoden aikana. Viimeinen maassa ollut Lähetysseuran työntekijä jäi eläkkeelle vuoden 2022 alussa, jonka jälkeen jotkut eläköityneet työntekijät ovat vielä jatkaneet käännöstyötä kolmen kieliryhmän parissa vapaaehtoisvoimin.
Työn päättymiselle on eri syitä ja näkökulmia. Esimerkiksi maan kaikille suurimmille kielille on jo luotu kirjoitettu kieli, ja niillä kaikilla on jo olemassa omakielinen Uusi testamentti, tai ainakin käännöstyö niiden parissa on käynnissä. Vähemmän positiivinen kehityskulku on maassa puhuttavien alkuperäiskielten aseman heikentyminen viime vuosikymmenten aikana. Tämä on vähentänyt tarvetta uusien raamatunkäännöshankkeiden käynnistämiseen. Päätöksen taustalla vaikuttaa myös Lähetysseuran heikentynyt taloudellinen tilanne.
Tulevaisuudessa Lähetysseurassa tehtävä kieli- ja raamatunkäännöstyö halutaan nähdä selkeämmin osana kirkkojen kokonaisvaltaista tavoittavaa työtä. Tällöin kirkoilla itsellään on työstä omistajuus ja vastuu. Raamatunkäännöstyön linkittyminen paikallisten kumppanikirkkojen tavoittavaan työhön varmistaa myös, että käännetyt tekstit nousevat yhteistyökirkon tarpeista ja ne saadaan mahdollisimman nopeasti seurakuntalaisten käyttöön.
Kielityö Papua-Uudessa-Guineassa kuitenkin jatkuu myös tulevaisuudessa suurten, kansainvälisten raamatunkäännöstyöhön erikoistuneiden järjestöjen toimesta. Tänä päivänä lähes 95 prosenttia Papua-Uuden-Guinean asukkaista identifioi itsensä kristityksi, joten raamatunkäännöstyö siirtynee tulevaisuudessa myös yhä enemmän paikallisten kirkkojen ja kristittyjen vastuulle.
Papua-Uuden-Guinean pitkää taivalta ja työn tuloksia juhlistettiin kesän alussa Lähetyskirkossa Helsingin Tähtitorninmäellä, jossa mukana oli niin entisiä kielityöntekijöitä kuin yhteistyökumppaneita. Puheenvuoroista paistoi yhtäältä valtava kutsumus ja periksiantamattomuus haastavaan työhön sekä toisaalta suuri kunnioitus sitoutuneita lähetystyöntekijöitä kohtaan, jotka ovat toteuttaneet jopa elämänmittaista tehtävää Papua-Uudessa-Guineassa. Sitoutumisen tasoa kuvaa hyvin se, että osa juhlatilaisuuden kunniavieraista puuttui, koska nämä kielityön veteraanit viettävät parhaillaan eläkepäiviään – missäpä muualla kuin Papua-Uudessa-Guineassa raamatunkäännösten parissa.
Lue koko raportti Suomen Lähetysseuran Papua-Uuden-Guinean työstä 1972–2024 (pdf)
Teksti: Tomas Kolkka ja Anna Peltonen
Tomas Kolkka on kieli- ja raamatunkäännöstyön asiantuntija, joka on tehnyt työtä Papua-Uudessa-Guineassa 8 vuotta. Nykyään hän tekee lähetys- ja kielityötä Pohjois-Thaimaassa.
