Etiopiassa kristinuskolla on vahvat ja pitkälle ulottuvat juuret. Etiopialaiset omaksuivat kristinuskon jo 300-luvulla, ja Etiopia oli Armenian jälkeen toinen maa maailmassa, joka omaksui kristinuskon valtionuskonnoksi, vuonna 330.
Nykyäänkin kristinusko on Etiopiassa valtauskonto: ortodokseja on kansasta noin 44 prosenttia ja protestantteja 23 prosenttia. Muslimeja on etiopialaisista vajaa kolmannes. Kysyimme paikallisesta pääsiäisen vietosta Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa asuvilta Lähetysseuran ulkomaantyöntekijöiltä, Kristiina ja Kai Ojalalta.
Nyt eletään paaston aikaa, mutta miten se vaikuttaa arkeen Etiopiassa?
”Etiopian ortodoksit aloittavat paaston 55 vuorokautta ennen pääsiäistä. Paaston aikana ei syödä lihaa, kalaa, maitotuotteita eikä kananmunaa. Paaston aikana päivän ensimmäisen aterian saa syödä kello kolmelta iltapäivällä.
Pääsiäisen lähestyessä ortodoksikirkko lisää kovaäänisistä ympäri vuorokauden tulevia rukouksia. Kovaäänisistä tulevat rukoushuudot pitävät meitä hereillä yöllä. Kun muslimien ramadan-paasto sattuu samaan aikaan, rukoushuudot jatkuvat lähes tauotta koko yön, vain uskontokunta vaihtelee. Ravintolat ja kaupat mainostavat paastoruokia. Etiopialaiseen ruokakulttuuriin kuuluu paljon erilaisia herkullisia paastoruokia, ja siksi Etiopiaa onkin sanottu vegaanin paratiisiksi.”
Miten pääsiäinen näkyy Etiopiassa?
”Etiopiassa seurataan niin sanottua koptilaista kalenteria, ja sen mukaan pääsiäistä vietetään myöhemmin kuin Suomessa. Tänä vuonna etiopialainen pääsiäispäivä on 16.4.
Paasto päättyy pääsiäiseen, ja sen jälkeen kahden kuukauden ajan on lupa syödä kaikenlaista ruokaa. Sen jälkeen Etiopian ortodoksit paastoavat joka keskiviikko ja perjantai sen lisäksi, että vuoden aikana on muitakin paastonaikoja kuin pääsiäinen.”
Miten pääsiäisen odotus näkyy teidän omassa elämässänne?
”Tänä vuonna mekin halusimme kokeilla vegaaniruokavaliota. Kotiapulaisellemme ei tarvinnut selittää, mitä on vegaaniruoka. Kun pyysimme paastoruokaa, hän ymmärsi heti mistä on kyse ja valmisti meille hyvin maustetun aterian soijajalosteesta ja linsseistä.
Pääsiäisen aika vaikuttaa Kain työhön siten, että Mekane Yesus -seminaari, missä hän opettaa, on lomalla. Kailla on silloin aikaa valmistella tulevia tunteja. Kotiseurakuntamme Mekane Yesus -kirkon kansainvälinen Redeemer-seurakunta viettää pääsiäistä samaan aikaan kuin Suomessa. Palmusunnuntaina vietämme ehtoollista ja saamme olla palvelemassa seurakuntaa: Kai asettaa ehtoollisen ja Kristiina on mukana jakamassa sitä. Kirkkoa koristavat oikeat, isot palmunlehdet – niitähän täällä riittää.
Luterilaisessa Mekane Yesus -kirkossa ei paastota pääsiäisen tai jonkin muun kirkollisen juhlapyhän alla, mutta seurakunnat kyllä käyttävät paastoa vahvistamaan rukousta eri aiheiden puolesta. Seurakunnassa voidaan esimerkiksi julistaa vapaaehtoinen rukouspaasto vaikkapa viikon ajan rauhan puolesta. Tämä toteutetaan yleensä niin, että halukkaat seurakuntalaiset paastoavat osan päivästä ja syövät joka päivä vasta annetun kellonajan jälkeen.”
