– Miksi maailman lapset eivät opi koulussa? kysyi uutisankkuri, juontaja Piia Pasanen Kansallisteatterin Lavaklubille kokoontuneilta koulutusasiantuntijoilta Lähetysseuran järjestämässä paneelikeskustelussa Maailma kylässä -festivaaleilla 27.5.
Tuore Maailmanpankin World Development Report 2018 varoittaa oppimisen kriisistä. Sadat miljoonat lapset kasvavat ilman, että oppivat elämässä tarvittavia perustaitoja. Panelistien mukaan merkittävä syy tähän on, että 40 prosenttia lapsista käy koulua kielellä, jota he eivät itse ymmärrä. Myös opettajien koulutuksessa sekä opetusmetodeissa ja -materiaaleissa on parannettavaa.
Etiopiassa äidinkielinen opetus on tuonut hyviä tuloksia
– Etiopiassa opetuskieli vaikeuttaa oppimista: opetus voi olla kielellä, jota oppilaat eivät puhu itse. Myös opettajankoulutuksen laatu on heikkoa, ja opetusmetodit ja -materiaalit ovat puutteellisia, sanoi etiopialainen äidinkielisen opetuksen asiantuntija Mesfin Derash Zeme.
Derash Zeme ja Etiopian koulutustilanteeseen perehtynyt kasvatustieteen tohtori Kati Keski-Mäenpää nostivat myös esiin opettajan ammatin huonon arvostuksen Etiopiassa. Opettajan ammatti on opiskelijoille usein viimeinen vaihtoehto: opettajankoulutukseen mennään, jos muualle ei päästä opiskelemaan. Tilanne vaikuttaa opetuksen laatuun.
– Miesopettajat saattavat jopa pelätä, etteivät pääse naimisiin, koska ovat opettajia, kertoi Keski-Mäenpää.
Positiivista muutostakin on kuitenkin tapahtunut.
– Etiopiassa on viime vuosina alettu ymmärtää äidinkielisen opetuksen merkitys ja tietoisuus aiheesta on kasvanut. Aiemmin vanhemmat kysyivät, miksi laittaisin lapsiani kouluun oppimaan kielellä, jota hän jo osaa. Nyt äidinkielisen opetuksen seurauksena koulunsa keskeyttäneiden tai luokalle jääneiden osuus on pienentynyt. Oppilaat ovat aktiivisempia. Äidinkielisen opetuksen ansiosta kielivähemmistöt ovat myös aiempaa ylpeämpiä omasta kielestään ja kulttuuristaan, sanoi Derash Zeme.
Derash Zemen mukaan ongelmana on kuitenkin edelleen se, että osalla paikallisista kielistä ei ole vielä kirjakieltä. Etiopiassa on noin 85 kieltä, joista 51 kielellä on kirjakieli ja joita käytetään joko äidinkielisen opetuksen opetuskielenä tai joita voi opiskella oppiaineena koulussa. Opettajien koulutus on myös usein englanniksi, vaikka opettajat menisivät kouluihin opettamaan paikallisilla kielillä.
Derash Zemellä on 10 vuoden työkokemus Lähetysseuran tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa, jolla on kehitetty omaan äidinkieleen perustuvaa monikielistä opetusta Etiopiassa Bench-Majin maakunnassa. Ajatus on, että oppilaat voivat aloittaa koulun omalla äidinkielellään ja siirtyvät sitten myöhemmin vähitellen käyttämään virallista opetuskieltä. Bench-Majin maakunnassa on kuusi paikalliskieltä (bench, me’en, diizi, suri, shekko, baale), joista mitään ei ole aiemmin käytetty opetuskielenä kouluissa. Hankkeessa tuetaan kieli- ja opetustyötä näillä kuudella kielellä.
Äidinkielisen opetuksen tulisi huomioida myös kulttuuri
Omalla äidinkielellä saatu opetus kannattaa monin tavoin. Se parantaa oppimistuloksia ja helpottaa myös vieraiden kielten oppimista.
– Joskus sanotaan, että äidinkielinen opetus on kallista. Kuitenkin Maailmanpankin kehitysraportti tuo esiin oppimisen kriisin, mikä on sekä kansantaloudellinen että inhimillinen ongelma. Äidinkielisen opetuksen aloitus vaatii toki resursseja, mutta se maksaa itsensä takaisin, kun oppimistulokset paranevat, sanoi keskustelussa erityisasiantuntija Sirpa Sinervä.
Pelkkä opetuskielen vaihtaminen ei kuitenkaan riitä.
–Kielen lisäksi on otettava kulttuuri huomioon. Ei riitä, että vain käännetään oppikirjat toiselle kielelle. Oppimateriaalien on oltava oman kulttuurin kannalta ymmärrettäviä. Latinalaisen Amerikan maat ovat tässä edelläkävijöitä, sanoi Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö, kielitieteilijä, filosofian tohtori Arja Koskinen.
– Jos taas jollain vähemmistökielellä ei ole vielä kirjakieltä, on luotava sille kirjakieli. Lähetysseuralla on paljon kokemusta kirjakielten kehittämisessä ympäri maailman, Koskinen sanoi.
Lähetysseura tukee äidinkielistä opetusta
Lähetysseura tukee tällä hetkellä äidinkielistä opetusta Etiopian lisäksi Nepalissa, Senegalissa, Laosissa ja Kambodžassa.
Teksti: Minna Havunen
