Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

”Nyt he rakastavat puita” – Mwanamina Jumanne näki asenteiden muuttuvan Tansaniassa

Lähetysseuran kumppanijärjestössä työskentelevä Mwanamina Jumanne muistelee monia yhteisiä hankematkoja suomalaisten kanssa.

Hymyilevä ihminen puuntaimen vieressä.
Mwanamina Jumanne esitteli puuntaimia Kishapussa syyskuussa. Kuva: Virve Rissanen

Lähes aina kun puhutaan Lähetysseuran ilmastotyöstä Tansaniassa, esiin nousee Kishapu. Siellä, maan kuivimmalla ja kuumimmalla alueella, TCRS (Tanganyika Christian Refugee Service) tekee pitkäjänteistä työtä ympäristökasvatuksen, naisten oikeuksien, sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen parissa. Kaikesta työstä alueella vastaa Mwanamina Jumanne.

Milloin organisaationne aloitti yhteistyön Suomen Lähetysseuran kanssa kehitysyhteistyössä?

Täällä Kishapussa aloitimme yhteistyön vuonna 2008.

Millaista työtä olette Lähetysseuran kanssa tehneet nykyisen kehitysyhteistyöohjelman aikana, vuosina 2018-2021?

Sadon kanssa on ollut niin vaikeaa kuivuuden takia, että olemme perustaneet paljon tulonhankkimisryhmiä. Niiden ansiosta perheiden tulot eivät riipu ainoastaan sadosta. Ryhmien lisäksi olemme antaneet metsänhoitokoulutusta kylänjohtajille, tukeneet puiden istutusta ja hankkineet kyläläisille puuta säästäviä liesiä. Kishapussa ihmiset eivät perinteisesti ole olleet kiinnostuneita puista, mutta nyt he rakastavat niitä ja huolehtivat niistä.

Kehitysyhteistyö on nimenomaan yhteistyötä. Millä eri tavoin tämä yhteistyön ajatus mielestäsi käytännössä toteutuu Lähetysseuran ja organisaatiosi välillä?

Saamme muutakin kuin taloudellista tukea. Olemme osallistuneet koulutuksiin, joissa on kerrottu esimerkiksi puiden toimimisesta hiilinieluina. Työmme on yhteistyötä myös kyläläisten kanssa – kaikki osallistuvat. Lähetysseuralaiset käyvät täällä usein vierailuilla. Muistan monia ihmisiä, ja monia matkoja, joiden aikana olemme pohtineet tilanteita yhdessä.

Kerro jokin muisto työskentelystä Lähetysseuran kanssa?

Hankematkat ovat parhaita. Kerran tuli paljon ihmisiä Mwanzasta. Mukana oli nuorten ryhmä, joka lauloi ”hoija-hoo”. Silloin satoi paljon, ja metsitysalue tulvi.

Mainitse joku konkreettinen muutos, jota työllä on saatu aikaan?

Konkreettisinta on nähdä, kun ihmiset alkavat saada tuloja perheilleen esimerkiksi batiikin teon opettelun jälkeen. Sen jälkeen kun ihmiselle on opetettu jokin käsityötaito, hän pääsee myymään tuotteitaan sekä kylissä että torstaisin järjestettävällä isommalla torilla.

Kirkkaanvärisiä vaatteita ja kankaita roikkumassa narulla.
Ompeluryhmät Kishapussa tekevät vaatteita myytäväksi. Kuva: Virve Rissanen

Mikä on ollut työssäsi vaikeaa?

Vaikeinta on se, että yhteisöjen kehitys on niin hidasta. Ja se, että ihan kaikki kyläläiset eivät aina osallistu järjestämiimme koulutuksiin.

Milloin TCRS on perustettu?

Vuonna 1964. Shinyangan-toimisto, jossa itse teen töitä, perustettiin vuonna 2008.

Mitä työtä teet TCRS:ssä?

Työskentelen aluejohtajana Kishapussa. Täällä on yhteensä kuusi hanketta, joista kolmea tukee Suomen Lähetysseura.

Miksi TCRS on olemassa, mitä se tavoittelee?

Järjestömme voimauttaa syrjäytettyjä ja haavoittuvaisia sekä tukee kestävää elämäntapaa. Aloitimme pakolaisjärjestönä, mutta sitten aloimme auttaa myös maan sisäisissä ongelmissa. Työmme eri kylissä on yhteisölähtöistä.

Mitkä ovat organisaationne keskeiset asiantuntemusalueet?

Haavoittuvassa asemassa olevien voimauttaminen, ilmastotyö, sekä yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Lähetysseuralla on Kishapussa kaksi ulkoministeriön tuella toteutettavaa kehitysyhteistyöhanketta. Lisäksi Lähetysseuralla on oma metsityshanke.

***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***