Äidinkielisen opetusohjelman vastuuhenkilö Edward Ndong on toiminut esikouluopetuksen parissa yli kaksikymmentä vuotta ja nähnyt opetussektorin kehityksen Senegalissa.
”Esikoulut eivät ole Senegalin lain puitteissa pakollisia, mutta jos sellainen on, sen tulee aina noudattaa valtion opetusohjelmaa. Maaseudulla esikoulut ovat harvinaisia.”
Ndouffin kylässä monet lapset saavat mahdollisuuden käydä esikoulun ennen peruskouluun menoa. Peruskoulun johtaja Adama Ndour on työskennellyt Ndouffissa jo 15 vuotta ja nähnyt esikoulun myönteiset vaikutukset lasten oppimiseen.
”Lapset, jotka tulevat peruskouluun esikoulun käyneinä, ovat täysin eri asemassa kuin muut lapset. He ovat jo oppineet koulumaailman alkeita ja saaneet olla ympäristössä, jossa leikin kautta opetellaan uusia asioita. He ovat yleensä luokkansa parhaita oppilaita.”
Alueella puhutaan sereerin kieltä, joka on myös monien Ndouffin koulun lasten kotikieli. Sereerinkielinen esikoulu auttaa lapsia jäsentämään ja oppimaan asioita paremmin, kun he saavat tutustua koulumaailman saloihin juuri omalla äidinkielellään. Tämä auttaa siirtymistä peruskouluun, joka Senegalissa on valtaosin edelleen ranskankielinen.
Ndouffin kylä on kuitenkin siitä onnekas, että se sijaitsee yhdellä kuudesta Senegalin valtion pilottialueista, joissa on vuodesta 2018 lähtien toteutettu Koulutus kaikille -hanketta. Sen kautta äidinkielistä opetusta on tuotu myös peruskouluun. Tämän ja äidinkielisen esikoulun ansiosta Ndouffin koulun oppilaat oppivat nyt paremmin ja nopeammin esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan.
”Ndouffin peruskoulussa lapset saavat opiskella kolme ensimmäistä luokkaa sereerin kielellä, sitten opetus jatkuu ranskan kielellä. Meillä on tästä hyviä kokemuksia, ja olemme iloisia, että äidinkielinen opetus saa entistä enemmän jalansijaa Senegalissa. Se auttaa oppimaan sekä omaa äidinkieltä että ranskaa”, Ndour kertoo.
Vanhemmat arvostavat esikoulua
Tyytyväisiä ovat myös lapset ja heidän vanhempansa. Djické Diouma Dioufin 11-vuotias tytär Khady on nyt peruskoulun kolmannella luokalla ja hän kävi esikoulun sitä ennen.
”Kun opin esikoulun tärkeydestä, halusin välittömästi hakea tyttärelleni paikkaa sieltä. Olen huomannut, että esikoulussa lapset saavat paljon itseluottamusta ja valmiutta siirtyä kouluelämään”, Diouf toteaa.
Tämän vahvistaa myös Abdoul Aziz Thiam, jonka 6-vuotias tytär Awa on parhaillaan esikoulussa.
”Äidinkielinen esikoulu antaa aivan erilaiset eväät oppimiseen. Esikoulussa opettajat ovat pedagogisesti todella taitavia ja lapset harvemmin keskeyttävät opintojaan, kun taustalla on esikoulu.”
Valitettavasti kaikkien kylien lapset eivät mahdu esikouluun nykytilanteessa, jossa tilarajat tulevat vastaan. Senegalissa maksimissaan 36 lasta saa olla samassa luokkahuoneessa, mikä on sekin Edward Ndongin mukaan paljon. Kuitenkin suunta on oikea ja niin hankkeen työntekijät kuin koulun henkilökunta iloitsevat pitkään jatkuneesta yhteistyöstä.
Teksti ja kuvat Hannele Tulkki-Williams
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin***
Lisätietoa:
- Senegalissa suurin osa lapsista aloittaa koulun, mutta vain noin 60 % oppilaista etenee peruskoulun yhdeksännelle luokalle asti (Unesco 2019). Yksi suuri syy on se, että he eivät opi, koska eivät ymmärrä opetuskieltä. Aikuisista vain noin puolet on lukutaitoisia. Senegalissa puhutaan 38 kieltä, mutta maan virallinen kieli on ranska.
- Senegalin yli 16-miljoonainen väestö on hyvin nuorta: 40 % väestöstä on alle 15-vuotiaita.
- Senegalin luterilainen kirkko on tehnyt Suomen Lähetysseuran tuella äidinkielistä esikoulutyötä jo pitkään. Tällä hetkellä esikouluja on 22 ja äidinkielistä esikouluopetusta saa vuosittain noin 800 lasta. Lisäksi koulutetaan kyläyhteisöjä ja vanhempia lasten koulunkäynnin tärkeydestä ja lasten oikeuksista sekä parannetaan vammaisten lasten koulunkäyntimahdollisuuksia.
- Kirkko on tehnyt vaikuttamistyötä valtion suuntaan äidinkielisen opetuksen lisäämiseksi myös valtion kouluissa, ja opetusministeriön virkamiehet ovat käyneet ottamassa oppia kirkon esikouluista ja niissä käytettävästä materiaalista.
