Myanmar on esimerkki maasta, jossa on samaan aikaan monenlaisia tarpeita. Vuodesta 1948 jatkunut sisällissota ja sotilasvallankaappaus ovat aiheuttaneet laajaa sisäistä pakolaisuutta ja humanitaarisen kriisin. Lähes puolet myanmarilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Pitkittyneessä kriisissä tarvitaan niin humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä kuin rauhantyötäkin. Jotta työ on vaikuttavaa, näiden eri työmuotojen tulisi olla koordinoitua ja linkittyä toisiinsa. Tätä näkökulmaa kutsutaan kehityspolitiikan kielellä kolmoisneksukseksi.
“Myanmarilainen kumppanijärjestömme EBO sanoitti asian osuvasti: ’Jos teet rauhantyötä ja ihmiset kertovat tarvitsevansa puhdasta vettä, et voi jättää sitä huomiotta. Kestävää rauhaa ei voi saavuttaa, jos ihmisillä ei ole perustarpeita täytettyinä tai heillä ei ole mitään oikeuksia’”, kertoo Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntija Eija Alajarva.
EBO tekee Lähetysseuran tuella rauhantyön lisäksi humanitaarista työtä, koska näkee sen olennaisena osana rauhantyötä. Lähetysseuralla on Myanmarissa myös vammaisten koulutukseen liittyvä kehitysyhteistyöhanke sekä kirkollista yhteistyötä.
Työn lähtökohdaksi ihmisten tarpeet
Lähetysseura otti alkuvuodesta 2023 käyttöönsä kolmoisneksuslinjauksen, joka ohjaa eri työmuotojen välistä koordinointia. Käytännössä sitä tehtiin kuitenkin jo ennen virallisen linjauksen tekemistä.
”Lähetysseura on toteuttanut kolmoisneksusta pidempään kuin meillä on ollut edes koko termiä käytössä, ja aiheesta on käyty paljon sisäistä keskustelua. Humanitaarinen apumme on täydentänyt kehitysyhteistyötä esimerkiksi korona- tai ruokaturvatyössä tai äkillisissä katastrofeissa. Työmme lähtökohtana on aina se, mitä työmme piirissä olevat ihmiset tarvitsevat”, sanoo Alajarva.
Kolmoisneksuksen toteutumisessa on globaalilla tasolla kuitenkin vielä paljon esteitä, vaikka esimerkiksi OECD:n kehitysyhteistyökomitea on kiinnittänyt asiaan huomiota ja julkaissut siitä suosituspaperin. Myös Suomen Kehityspoliittinen toimikunta KPT on julkaissut kolmoisneksusta käsittelevän raportin ja ulkoministeriö on julkaissut Kolmoisneksus ja yhteistyö hauraiden valtioiden ja alueiden kanssa –ohjeen.
”Eri työmuotojen välillä on olemassa paljon keinotekoisia siiloja niin järjestöjen sisällä kuin niiden välillä. Myös hankkeiden rahoittajat pitävät usein työmuodot tiukasti erillään, mikä vaikeuttaa työtä. Esimerkiksi pitkiin humanitaarisiin kriiseihin on vaikea löytää sopivaa rahoituskanavaa, kun humanitaariset interventiot on usein määritelty lyhyiksi”, Alajarva sanoo.
”Ihmisten tarpeiden tulisi aina ensisijaisesti ohjata työtä, ei sen, että on jossain vaiheessa päätetty tehdä tietyllä tavalla ja sitä jatketaan, vaikka se ei enää vastaisi millään tavalla ihmisten tarpeita”, Alajarva sanoo.
”Kehitysyhteistyössä joustavuus eri rahoitus- ja toimintamuotojen välillä on erittäin tärkeää. Tulosten saavuttaminen voi vaarantua, jos emme pysty reagoimaan ajoissa rauhantyössä ja humanitaarisessa työssä nouseviin tarpeisiin”, sanoo myös Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Raija Hurskainen.
Ensin sota, sitten maanjäristys
Myanmarin lisäksi Syyria on toinen hyvä esimerkki kolmoisneksus-lähestymistavan merkityksestä. Maassa on jatkunut sota jo yli kymmenen vuotta, ja taistelut maassa ovat jälleen kiihtyneet vuoden 2021 lopusta lähtien.
”Pitkittynyt konflikti Syyriassa on johtanut vakavaan talouskriisiin, joka on pakottanut 90 prosenttia maan väestöstä köyhyysrajan alapuolelle. Yli 75 prosenttia syyrialaisista ei pysty tyydyttämään perustarpeitaan, ja elintarvikkeiden hintojen nousu on vaikeuttanut perheiden toimeentuloa”, sanoo Lähetysseuran rauhantyön asiantuntija Tanja Viikki.
Kaiken tämän päälle iski vielä maanjäristys helmikuussa 2023. Turkin ja Syyrian maanjäristykset vaikuttivat eniten Pohjois- ja Luoteis-Syyriaan, jossa on paljon maansisäisiä pakolaisia yli 10 vuotta jatkuneen sodan jäljiltä.
”Rauhantyön yhteistyökumppanimme Common Space Initiative näkee erittäin tärkeänä sen, että rauhantyön Syyriassa tulee vastata myös ihmisten sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Talouskriisi uhkaa syyrialaisten toimeentuloa ja selviytymistä”, Viikki kertoo.
Syyrian rauhanprosessi on tällä hetkellä jäissä, ja sitä on varjostanut geopoliittinen valtapeli. Siksi rauhantyö on Syyriassa tällä hetkellä mielekästä erityisesti paikallisella tasolla.
”Rauhantyömme keskiössä on vahvistaa yhteisöjen itsensä potentiaalia ja olemassa olevia resursseja. Näin yhteisöistä nousee myös tulevaisuuden muutostoimijoita ja -johtajia, joilla on mahdollisuus saada liikkeelle ihmisiä, verkostoitua, käydä vuoropuhelua ja vaikuttaa Syyrian rauhanomaisen muutokseen.”
Rauhantyön lisäksi Lähetysseura auttaa maanjäristyksen uhreja paikallisten kirkkokumppaneittensa kautta.
Tutustu Lähetysseuran linjaukseen, jossa kerrotaan, miten humanitäärinen työ, kehitysyhteistyö ja rauhantyö limittyvät toimivaksi kokonaisuudeksi (englanniksi, pdf).
Teksti: Minna Havunen
