Joka puolella kohoaa toinen toistaan korkeampia kukkuloita, joita aamupäivän valkoinen usva vielä osin peittää. Maisemat avautuvat kauas alas laaksoon, yli kerrostettujen riisipeltojen ja valkosipuliviljelmien. Olemme Dhadingissa, Nepalin kauniilla mutta huonoilla tieyhteyksillä varustetulla kukkulaseudulla.
Olemme saapuneet tapaamaan Matigaun naistenryhmää kylään, jonka asukkaat kuuluvat chepangien etniseen vähemmistöön. Chepangeja on pidetty perinteisesti maan köyhistä köyhimpänä ryhmänä.
Meitä on vastassa suuri joukko naisia, jotka ovat pukeutuneet parhaimpiinsa. Suurin osa näistä naisista ei osaa lukea, muutamat pystyvät kirjoittamaan oman nimensä.
Kylässä on tehty kehitysyhteistyötä nyt vuoden verran. Kun ryhmä perustettiin vuoristoyhteisöjen parissa töitä tekevän Lähetysseuran kumppanijärjestön Sahasin toimesta, osa kyläläisistä suhtautui toimintaan aluksi epäilevästi. Naisten asemasta kertoo jotain se, että joidenkin miehet eivät päästäneet puolisoitaan ensin mukaan ryhmään.
– Ennen meillä ei ollut tulonlähteitä, jouduimme pyytämään rahaa vanhemmiltamme tai aviomiehiltä, naiset kertovat.
Biokaasua ja puuta säästäviä liesiä
Rahe Maya Parja on viljelijä ja yksi naistenryhmän jäsenistä. Kokkaaminen on nyt huomattavasti terveellisempää ja ekologisempaa, kun Rahe Maya sai käyttöönsä biokaasulieden. Puhveleitaan hyödyntämällä nainen pystyy nyt hankkimaan ekologista energiaa perheensä tarpeisiin.
Kaikkiaan kylässä on jo kuusi biokaasuliettä. Ennen kokkaaminen sujui puuhellan avulla.
Kaikilla kylän perheistä ei ole varaa arvokkaisiin puhveleihin, joten osaa naisista on tuettu myös puuta säästävillä liesillä. Näin naisilta säästyy aikaa, kun heidän ei tarvitse käyttää yhtä paljon aikaa puunkeruuseen. Samalla säästyy ympäristöä, ja ruoanlaittokin on naiselle terveellisempää, kun savua muodostuu vähemmän.
Ryhmässä tarkastellaan koko yhteisön erityistarpeita. 20 perheelle on rakennettu hygienisempi ja ekologisempi tiskauspiste, jolla harmaata vettä pystytään ottamaan talteen. Myös 20 perhettä on saanut oman aurinkopaneelin.
Viranomaiset vastuuseen
Tämä chepangkylä elää pienviljelmistä ja etenkin valkosipulista. Ruokaturvan parantamiseen keskittyvä Sahas-järjestö on tukenut osaa naisviljelijöistä kasvihuoneilla, jotka parantavat satoja.
Parannetut karjavajat ovat puolestaan hygienisempiä, kun karjan virtsa ja ulosteet kerätään erityisen järjestelmän avulla. Virtsasta opitaan myös tekemään luonnonmukaisia hyönteismyrkkyjä tuholaisia vastaan.
Ryhmä on motivoinut pitämään kylän siistinä. Nyt naiset suunnittelevat tekevänsä bambusta roskakoreja kylän poluille.
Ehkä silti hienoin saavutus on, että ryhmässä naiset ovat oppineet ajamaan omia etujaan ja oikeuksiaan. He ovat juuri toimittaneet paikallisviranomaisille pyynnön, jotta köyhä kylä saisi viljelmilleen kastelukanavat.
Naiset kertovat, että ennen he eivät edes tienneet palveluista, joita kunta voi vähäosaisille kylille tarjota. Heillä ei ollut myöskään tietoa tai itsevarmuutta marssia paikallisviranomaisten pakeille ilman tukea. Keskeistä Sahasin työssä onkin voimaannuttaa näitä syrjittyjä vuoristokylien yhteisöjä ja etenkin niiden naisia ottamaan ohjat omasta kehityksestään.
– Itseluottamuksemme on kasvanut. Ennen olimme todella ujoja, naiset summaavat.
Eri alueiden naisryhmät myös linkittyvät toisiinsa. Kun Sahas järjestää koulutusta vaikkapa ekologisista viljelysmenetelmistä, kutsutaan jokaisesta ryhmästä muutama nainen koulutukseen. Näin koulutuksesta hyötyvät laajasti eri kylät, ja naiset vievät opit takaisin omiin ryhmiinsä ja kyliinsä.
Suunnitelmia luonnonmullistusten varalle
Kylän naisista paistaa tarmo. He haluavat kehittää kyläänsä siistimpään suuntaan – ja saada viljelmistään paremman hyödyn. Suunta on oikea.
Naisissa huolta herättävät Nepalia usein kurittavat luonnonmullistukset. Vuoden 2015 tuhoisissa maanjäristyksissä kylässä kuoli kaksi ihmistä ja suurin osa taloista romahti. Dhadingin piirikuntaan järistykset iskivät erityisen voimakkaina, ja ne vaikuttivat myös ympäristöön, kun esimerkiksi pohjavesia siirtyi ja siksi monin paikoin kärsitään vesipulasta.
Samalla aluetta vaivaavat kuumana kautena kuivuus, ja toisaalta monsuunikautena tulvat ja maanvyörymät. Nepal on maailman neljänneksi haavoittuvaisin maa ilmastonmuutoksen edessä.
Mutta näillä naisilla on suunnitelma: he päättivät juuri ryhmässä perustaa yhdessä katastrofirahaston, jota voidaan tarpeen tullen käyttää eteen tuleviin yllätyksiin.
Teksti ja kuvat: Mimosa Hedberg
Sunnuntaina 15.11. jumalanpalveluksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuralle ilmastotyöhön, yhteisölliseen puidenistutus- ja metsiensuojelutyöhön mm. Nepalissa ja Tansaniassa.
